"Viimeinen Kemiran lannoitesäkki levitettiin meidän peltoihin vuonna 1994. Siitä lähtien ollaan oltu luomussa. Takaisin entiseen malliin ei lähdettäisi millään", vakuuttavat Vaalan Pelsolla luomumaitoa tuottavat Rauha ja Markku Kämäräinen.
Kämäräisen tila aukoi seudulla uraa luomulle. Nyt luomussa on Vaalassa puolenkymmentä maitotilaa - joukossa Pelson vankila - sekä jokunen luomulihatila. Kun koko maassa on vain runsaat sata luomumaidon tuottajaa, Vaalan luomualuetta yli tuhannen hehtaarin peltoineen voidaan pitää jo melkoisena luonnonmukaisen tuotannon keskittymänä.
"Eihän se alussa ihan helppoa ollut, vaikka innokkaasti luomutuotantoon lähdinkin. Minä kun en ole koskaan noista myrkyistä oikein välittänyt", Markku Kämäräinen muistelee.
Apulannoista ja kemiallisista torjunta-aineista luopunut viljelijä sai osakseen ihmettelyjä ja epäilyjä. Oma maauskokin oli joskus koetuksella, sillä luomutuotantoa ohjaava byrokratia kukoisti Suomessa jo ennen EU-jäsenyyden aikaakin. Nyt kerran ja joskus kahdestikin vuodessa tehtävät tilatarkastukset ovat jo harmitonta rutiinia.
30 lypsävän ja kaikkiaan 80 nautaeläimen rehuksi pääosin omissa pelloissa kasvatettava nurmi, ohra, kaura ja vehnä saavat voimansa karjanlannasta. Kivijauheita käytetään maan rikastuttamisessa tarpeen mukaan. Luomurypsiäkin löytyy jo ostettavaksi omalta kylältä.
"Lehmien tuotosmääriin ei tullut luomun myötä suurta muutosta, sillä ei meillä ennenkään pyritty kaikin keinoin huipputuotoksiin. Meillä litramäärät ovat kohtuullisia, mutta niin myös tuotantokustannukset. Eläimet ovat pihatossaan erittäin terveitä, joten entiseen verrattuna säästämme myös eläinlääkärikuluissa", Kämäräinen ynnää.
Suurimman osan Suomen luomumaidosta ostavassa Valiossa ollaan iloisen yllättyneitä luomun suosiosta. Yhdeksän sentin luomulisää maksetaan yhä useammalle raakamaitolitralle.
Lue lisää tiistain Kalevasta!