Luo­kan­opet­ta­ja luo lauluja

Taitaa olla laulavaisten lasten onni, että Maria Portaankorvasta ei tullutkaan näyttelijää, vaan lauluntekijä. "Pyrin ylioppilaskeväänä sekä näyttelijäntyön laitokselle että Ouluun opiskelemaan musiikkikasvatusta." Oulussa onnisti.

Maria Portaankorva on opettanut taaperoikäisiä muskarissa, teinejä yläluokilla ja lukiossa, aikuisia ammattiinsa, mutta nauttii nyt musiikkiluokan opettajan työstä Teuvo Pakkalan koulussa. "Tämä on hyvä työyhteisö, jossa lapset ovat oikeita lapsia."
Maria Portaankorva on opettanut taaperoikäisiä muskarissa, teinejä yläluokilla ja lukiossa, aikuisia ammattiinsa, mutta nauttii nyt musiikkiluokan opettajan työstä Teuvo Pakkalan koulussa. "Tämä on hyvä työyhteisö, jossa lapset ovat oikeita lapsia."

Maria Portaankorvan laulu Keltainen aika kisaa tänään Salossa Lasten laulukaupunki -tapahtuman sävellyskisassa.

Taitaa olla laulavaisten lasten onni, että Maria Portaankorvasta ei tullutkaan näyttelijää, vaan lauluntekijä. "Pyrin ylioppilaskeväänä sekä näyttelijäntyön laitokselle että Ouluun opiskelemaan musiikkikasvatusta." Oulussa onnisti.

Maria valmistui 1999 sekä musiikin aineenopettajaksi että luokanopettajaksi. Jälkimmäiset opinnot hän aloitti käytännön syistä: Oulusta näet löytyi puolisoksi kurssikaveri Jarmo. "Ajattelin, että jos molemmat ovat musiikinopettajia, työtä on vaikea löytää samalta paikkakunnalta."

Tällä hetkellä Maria työskentelee 4. musiikkiluokan opettajana Teuvo Pakkalan koulussa, luovassa ja virikkeitä antavassa ilmapiirissä kuten hän luonnehtii kouluyhteisöään.

"Täällä on kannustava porukka. Jaetaan, jalostetaan ja tsempataan." Teuvo Pakkalan neljä musiikkiluokanopettajaa muodostavat aikaansaavan joukon. Tuleviin koulun 60-vuotisjuhliin esimerkiksi ilmestyy musiikkiluokkien cd-levy.

Lauluntekijä Mariasta sukeutui työn myötä: "Säveltäminen lähti käytännön tarpeesta, kun muskarityöhön kaivattiin materiaalia." Pian sitä halusivat hyödyntää muutkin muskariopettajat.

"Oman tekemisen takana on helppo seistä. En ole vain tekijä, koska olen pedagogi - mietin musiikkia tehdessä, mikä on pedagogisesti järkevä toteuttaa."

Maria tekee usein sävellykseensä myös sanat. "Ne kulkevat luomisessa yleensä rinnakkain."

Aiemmin Maria esiintyi ahkeraan itsekin. Mikki käteen estradille hän ei kuitenkaan kaipaa.

"Mun tekeminen on nyt tätä! Laulukeikat olivat ihania, mutta oman musiikin tekeminen on niin mielettömän hienoa, että haluan keskittyä siihen."

Hän on huomannut, että miesten on yleensä helpompi saada jalansijaa lauluntekijänä. Naiset ovat arkoja tarjoamaan tuotoksiaan. "Haluan olla rohkaiseva esimerkki laulujaan pöytälaatikoissa pitäville naisille."

Lastenlauluja, jotka ovat Maria Portaankorvan tähänastisessa tuotannossa enemmistönä, esitetään laajalti ja mielellään. Silti tunnetuin Marian kädenjäljistä lienee "Enkelin rukous". Maria kirjoitti tekstin ja Jarmo sävelsi sen parin omiin häihin.

Tieto laulusta levisi hääparien keskuuteen ja pyyntöjä nuottien lähettämisestä lähes sateli. "Sisareni laittoi nuotit sitten nettiin." Enkelin rukous kuullaan lukuisissa häissä tänäkin kesänä.

"Olin vain 23-vuotias kun kirjoitin laulun. Se on sellaista tekstiä, jota en enää kirjoittaisi. Onneksi tuli tehtyä se silloin."

Salon laulukilpailuun Maria osallistuu ensi kerran. Finaaliin pääsy oli hänelle yllätys. "Olin sairaana enkä ehtinyt tehdä mitään. Piti kaivaa pöytälaatikosta vielä julkaisematon laulu."

Laatikosta löytyi "Keltainen aika", jonka tyttäret Ruusa ja Ronja lauloivat nauhalle. Hyväntuulisen syyslaulun sanat ja sävel ovat Marian, sovitus on Ismo Koskelan. "Ilman Ismoa, jolle tämä kilpailu on tuttu, en olisi kisassa mukana."

Ilmoita asiavirheestä