Lunta odo­tet­ta­vis­sa viikon puo­li­vä­lis­sä ete­lään, Oulussa epä­var­maa

Ilmatieteen laitoksen mukaan Oulun seudulle on kaksi laskelmaa, joista toinen lupaa lunta ja toinen ei.

Kuva: Anne Hentilä

Leuto marraskuu on vähitellen vaihtumassa talvisemmaksi koko Suomessa. Näillä näkymin tuulen suunta vaihtuu itäiseksi, joten viikon puolivälissä saattaa etelässä sataa lunta runsaastikin, kertoo Ilmatieteen laitos.

Lämpötila alkaa viiletä Lapissa jo maanantaina, jolloin etelässä ollaan vielä plussan puolella. Tiistaina pakkaset leviävät Keski-Suomeen ja lopulta lämpötila valahtaa nollan alapuolelle etelässäkin keskiviikon vastaisena yönä.

Keskiviikkona on siis etelässäkin odotettavissa lunta, ja sopivalla tuulella lunta saattaa kertyä paikoitellen runsaasti.

Oulun seudulla sen sijaan lunta nähdään mahdollisesti perjantaina. Ilmatieteen laitoksen mukaan Oulun seudulle on kaksi laskelmaa, joista toinen lupaa lunta ja toinen ei.

Lunta on nyt suunnilleen linjan Pello–Rovaniemi–Kuusamo pohjoispuolella. Eniten lunta on Sodankylästä pohjoiseen, missä kinokset voivat olla jopa 20–40 senttiä paksuja.

Tavanomaista leudompi sää on sekoittanut luonnonkin, sillä esimerkiksi Helsingissä on nähty pajunkissoja ja lounaisrannikolla pietaryrttejä ja kukkivia apiloita.

Linnuilla on ollut kystä kyllä

Eräät muuttolinnut ovat puolestaan jääneet suotuisten säiden takia Suomeen. Tarjolla on ruokaa, eivätkä vesistötkään etelässä ole jäätyneet. Niinpä Suomessa voi edelleen nähdä vaikkapa joutsenia ja isokoskeloita.

– Nämä viimeiset muuttolinnut lähtevät liikkeelle sään mukaan. Kiire ei niillä ole ainakaan tässä vaiheessa, kertoo lintujärjestö BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Ne joutsenet, jotka viipyvät Suomessa myöhäiseen syksyyn, ovat Södersvedin mukaan oppineet ruokailemaan pelloilla. Vesilinnut puolestaan saavat ruokaa niin kauan kuin matalat vedet ovat auki.

Yhdeksi tämän syksyn merkittäväksi lintu-uutiseksi hän mainitsee taviokuurnien vaelluksen. Näitä Pohjois-Suomessa pesiviä peippolintuja on ollut tässä kuussa liikkeellä tuhansittain koko maassa. Etelässäkin niitä on nähty erityisen paljon pihlajanmarjoja popsimassa. Yhtä voimakas taviokuurnien vaellus nähtiin meillä vuonna 1976.

Näiden siivekkäiden suurvaellus ei Södersvedin mukaan kuitenkaan johdu säästä, vaan ilmeisesti niiden pesintä pohjoisessa on onnistunut erittäin hyvin. Niinpä nuorten taviokuurnien on lähdettävä ravinnon hakuun kauemmaksi.

Ilmoita asiavirheestä