Ilmatieteen laitos alkaa varoittaa lumivyöryn riskistä myös Suomessa. Käytännössä riskialueille voidaan Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti asettaa varoituskylttejä tai vaarasta voidaan kertoa internetissä tai tiedotusvälineissä.
Seitsemän laskettelukeskusta alkoi jo viime talvena tutkia lumikerroksia ja raportoida tuloksista Ilmatieteen laitokselle. Samalla kerättiin yleisöhavaintoja lumivyöryistä.
Kalevan saamien tietojen mukaan tulokset ovat olleet sen verran hyviä, että lumivyöryistä voidaan varoittaa ainakin niillä seitsemällä alueella, joilla lumikerroksia on viime talvesta lähtien tutkittu.
"Keräämme edelleen tietoja ja olemme alkaneet tehdä tällaista palvelua viime vuoden kokemusten pohjalta", myöntää meteorologi Alberto Blanco Ilmatieteen laitokselta.
Yhdyshenkilöt
saivat koulutusta
Laskettelukeskuksiin on jo koulutettu yhdyshenkilöitä, joiden tehtävänä on mitata lumen vesiarvoja ja kitkaominaisuuksia tänä talvena.
Mittaukset, joiden pohjalta lumivyöryvaroituksia voidaan antaa, tehdään ainakin kerran viikossa, silloin kun uutta lunta on satanut.
Mukana seurannassa ovat laskettelukeskukset Rukalla, Isolla-Syötteellä, Pyhätunturilla, Luostolla, Saariselällä, Levillä ja Ylläksellä. Alberto Blancon mukaan luotettavimmat vyöryennustukset pystytään antamaan juuri näiden keskusten lähialueille.
"Se vaatii tietyn lumirakenteen tuntemuksen tai ainakin parantaa ennustusta. Varoitusta ei kuitenkaan anneta tietyille rinteille vaan tietyille alueille", Alberto Blanco kertoo.
Hoidetuissa rinteissä lumivyöryt ovatkin hyvin harvinaisia. Viime talvena Ilmatieteen laitoksen tietoon tuli 13 vyöryä, joista yksi sattui hoidetulla rinteellä, Ylläksen Varkaankurussa. Rukalla sattui toissa talvena vyöry aivan eturinteen vieressä.
Ylläksen lumivyöryä sattui huhtikuun lopulla, kun lumi oli sulanut usean päivän ajan. Vyöryä kutsuttiinkin sohjovyöryksi, kun lumipeitteen kastumisesta johtuen sen koheesio, eli kasassa pitävä voima, vähitellen katosi.
Ei suoraan
Alppien mallilla
Suurin osa viime talven vyöryistä oli niin sanottuja kerros- tai laattavyöryjä. Niissä kokonainen lumikerros alkaa vyöryä rinnettä alas. Osa vyöryistä oli ihmisten aiheuttamia.
Viime talvena lumivyöryjä sattui Ylläksen lisäksi muun muassa Rukan ja Saariselän lähialueilla. Lisäksi seuranta-alueiden ulkopuolella vyörysi muun muassa Pallaksella ja Kilpisjärvellä.
Kun lumivyöryseuranta alkoi, ei oltu varmoja siitä, pystyttäisiinkö vyöryjä Suomen oloissa luotettavasti ennustamaan. Alppien tai muiden Pohjoismaiden mallia ei suoraan voitu Suomeen soveltaa, sillä täällä lumikerrosten todettiin muodostuvan eri lailla.
Nyt meteorologi Alberto Blancon mukaan varoitusjärjestelmä joka tapauksessa toteutuu.