Lumivyöryriski on kasvanut läntisessä Lapissa ja myös Ruotsin tuntureilla. Meillä suurin riski on nyt Kilpisjärven tuntureilla, joista on tullut myös havaintoja vyöryistä. Riski kasvaa maalis-huhtikuussa, jolloin lumen määrä on suurimmillaan.
Suomessa riski-indeksi on Kilpisjärven alueella kolme ja muualla eli Ounas-Pallaksella, Ylläs-Levillä, Saariselällä, Rukalla ja Luosto-Pyhällä kaksi. Riskiä ennustetaan lukemilla 1-4.
Kakkosen indeksillä riski on kohtalainen: luonnolliset lumivyöryt ovat silloin epätodennäköisiä; ihmisen aiheuttamat mahdollisia. Kolmosessa riski on huomattava: luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia ja ihmisen aiheuttamat todennäköisiä.
Ruotsissa indeksi on monella alueella 3, yhdessä 4. "Sademäärät ovat Ruotsissa huomattavasti Suomea suuremmat. Siksi siellä on myös jäätiköitä, mitä meillä ei ole.
Lisäksi Ruotsin tunturit ovat huomattavasti korkeampia kuin meillä. Vuoristot keräävät paljon lunta ja ovat lähempänä merta kuin Suomessa, jolloin kosteuttakin syntyy", kertoi ylimeteorologi Alberto BlancoSequeiros Ilmatieteen laitokselta.
Kilpisjärvellä on hyvin jyrkkiä rinteitä, joissa vyöryjä syntyy helposti. Kilpisjärven lisäksi vyöryhavaintoja on nyt saatu Pallakselta ja Ylläkseltä. Kilpisjärven ja Kevon tienoilla on paljon vyöryalttiita rinteitä. Sieltä kuitenkin tulee havaintoja harvoin, koska talviaikaan liikkujia on seuduilla vähän.
Blanco Sequeiros uskoo, että kunhan lunta tulee taas lisää, riski nousee monilla paikoilla kolmoseen. Lumen määrä on ratkaisevin tekijä useimmilla tuntureilla vyöryjen syntyyn. Siihen vaikuttavat myös sulaminen ja lumipeitteen rakenne. Vyöryjä tapahtuu eniten maalis-huhtikuussa, jolloin lumipeite on paksuimmillaan.
Ilmatieteen laitoksen ennusteissa yhden ennustealueen koko on noin 50 kilometriä . Siksi kovin tarkkoja rinnekohtaisia ennustuksia ei voida tehdä.
Havaintoja vyöryistä on kerätty kolme talvea ja niitä toivotaan edelleen lähetettäväksi. Vyöryriskiä ennustetaan nyt toista talvea.