Lumivyöryjen riski kasvaa sitä mukaa kuin luonnonrinteissä liikkumisen suosio eri välineillä lisääntyy. Lähivuosina uskotaan myös kelkkailijoiden aiheuttavan vyöryjä kuten Yhdysvalloissa on jo tapahtunut.
Tällä hetkellä lumivyöryjen riski on kohtalainen kaikilla tunturialueilla. Tällöin luonnolliset lumivyöryt ovat epätodennäköisiä ja ihmisen aiheuttamat mahdollisia.
Tammikuun alussa Pallaksella oli laskettelijan aiheuttama vyöry ja Ylläksellä luonnollinen. Kumpikin tapahtui luonnonrinteessä. Tampatuissa rinteissä vyöryjä ei yleensä synny, koska lumi on niissä hyvin tiukassa
Ennusteita saatavissa puhelimitse
Ilmatieteen laitoksella aloitettiin vuosi sitten lumivyöryjen todennäköisyyttä tunturialueilla ennustava palvelu. Lumivyöryjen todennäköisyyden hoitamattomilla luonnonrinteillä voi tarkistaa päivittäin Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.
Ennusteet ovat saatavissa myös soittamalla palvelevalle meteorologille.
Ennuste lumivyöryjen todennäköisyydestä tehdään kuudelle tunturialueelle: Ruka, Pyhä-Luosto, Saariselkä, Ylläs-Levi, Ounas-Pallastunturi ja Kilpisjärvi. Lumivyöryjen mahdollisuutta arvioidaan kansainvälisen viisiportaisen luokituksen avulla. Luokassa 1 lumivyöryjen todennäköisyys on pienin ja luokassa 5 korkein.
Nyt kaikki alueet ovat kakkosluokassa.
"Luokitus voi vaihdella paikallisesti, koska emme voi tehdä tarkkoja ennusteita. Kun lunta on tarpeeksi, indeksi nousee kolmoseen lopputalvesta, joskus neloseenkin. Viitosta meillä ei ole vielä ollut", kertoi ylimeteorologi AlbertoBlanco Sequeiros Ilmatieteen laitokselta.
Eniten vyöryjä maalis-huhtikuussa
Ilmatieteen laitos aloitti talvella 2001-2002 lumivyöryhavaintojen keräämisen yhteistyössä Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kanssa.
"Meille lähetettävät havainnot ovat tärkeitä, koska emme voi itse lähteä niitä keräämään. Aikaisempina talvina havaintoja on tullut useita kymmeniä. Suurin osa vyöryistä on ollut ihmisen aiheuttamia. Eniten vyöryjä on maalis-huhtikuussa", Blanco Sequeiros huomauttaa.
Vyöryriski nousee harvoin suurimpaan luokkaan Keski-Euroopan vuorillakaan.
"Hyvin voimakkaan lumisateen jälkeen indeksi voi nousta viitoseen ja sitten laskea. Rinne voi kuitenkin vyöryä jo kaikista pienimmissäkin luokissa. Lähes puolet onnettomuuksista tapahtuu kolmosluokassa."
Vyöryjen syntyyn vaikuttavat olemassa olevan lumen määrä, lumikerrosten rakenne, lämpötila, tuuli ja yksittäisen lumisateen määrä sekä liikkuminen rinteessä. Myös rinteen kaltevuus vaikuttaa.
Useimmiten vyöryt lähtevät liikkeelle rinteissä, joiden kaltevuus on yli 35 prosenttia.
Lumivyöryn voi laukaista lämpötilan nousu, kova ääni tai hiihtäjän varomattomat liikkeet.
90 prosenttia uhreja vaatineista lumivyöryistä on ihmisen aiheuttamia.
Suomessa suurin osa vyöryistä on laattavyöryjä. Niissä lumi lähtee liikkeelle paksuina ja kovina laattoina.
Elokuvista tuttuja pulverivyöryjä meillä ei ole.
"Isoilla vuorilla lumilaatat jauhautuvat rinteessä palasiksi ja muuttuvat sitten valtavaksi lumipölyseinämäksi."
Alpeilla lumivyöryjä lähes joka päivä
Norjassa ja Ruotsissa vyöryt ovat huomattavasti Suomea yleisempiä ja Alpeilla lähes päivittäisiä. Vuosittain kuolee kymmeniä ihmisiä lumivyöryihin.
Suomessa viimeisimmät kuolemaan johtaneet vyöryt tapahtuivat Kuusamon Konttaisella ja Utsjoen Ailigaksella.
Suomessa on muutamia rinteitä, joita pidetään riskialueina. Näitä ovat muun muassa Kuusamossa Konttainen ja Valtavaara, Pallaksella Pyhäkuru ja Kilpisjärvellä useat tunturit. Myös Ylläkseltä löytyy riskialtis rinne.