Lumivyöryjen ennakoinnille saadaan vielä tänä keväänä ennustejärjestelmä. Ilmatieteenlaitoksen palvelu on parhaillaan sisäisessä testauksessa. Julkistettaville verkkosivuille on tarkoitus luoda kolmen päivän ennusteet.
Laitos on nyt kolmatta talvea keräämässä havaintoja lumivyöryistä yhteistyössä Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kanssa. Tälle talvelle ei havaintoja vielä ole saatu.
Eniten havaintoja tulee maaliskuussa, mutta myös helmi- ja huhtikuussa. Näiden kuukausien ulkopuoleltakin havaintoja kuitenkin saadaan. Esimerkiksi Pyhätunturilla oli vyöry viime vuoden tammikuussa.
Kahtena ensimmäisenä talvena havaintoja saatiin parikymmentä. Eteläisin havainto oli Kolilla. Muut vyöryt olivat Rukan alueella, Pyhä-Luosto-tuntureilla, Saariselällä, Levillä, Ounas-Pallaksella, Kilpisjärvellä ja Ailigaksella.
"Ennustejärjestelmä on päätetty luoda, koska havaintoja tuli tämänkin verran. Aikaisemmilta vuosilta ei ole olemassa minkäänlaisia tilastotietoja. Yleensä vyöryistä on ollut julkisuudessa tietoa vain silloin, kun henkilövahinkoja sattuu", kertoi meteorologi Alberto Blanco Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Suomen aluepalvelusta.
Verkkosivut päivitetään joka päivä
Keväällä käyttöön otettavat verkkosivut päivitetään joka päivä.
Nettiin luodaan kolmen päivän ennusteet ja sivuilta näkee tietyn paikan riski-indeksin historian. Erityistä havaintoverkkoa ei tätä varten ole erikseen tehty, vaan järjestelmä perustuu jo olemassa olevaan verkkoon.
"Se aiheuttaa pieniä ongelmia, koska havaintopisteet eivät ole välttämättä sen tunturin kohdalla, missä ennuste tehdään."
Alkutalvesta lunta on ollut vähän, mutta viime päivien sateiden myötä ollaan jo lähellä keskiarvoa. Lumen määrällä on vaikutusta vyöryihin. Myös rinteen jyrkkyys vaikuttaa. "Jos on hyvin loiva rinne, lumi pysyy paikallaan. Toisaalta jos rinne on hyvin jyrkkä, lumi ei pääse kasaantumaan. Vyöryille alttiimpia ovat rinteet, joissa kaltevuus on 25-45 astetta."
Suuri osa nyt kahtena talvena havainnoiduista lumivyörystä oli niin sanottuja kerrosvyöryjä. Kerrosvyöryssä lumi ratkeaa liikkeelle yhtenä kerroksena ja se voi ulottua maahan asti tai olla pinnassa. Lähtökohdassa on selvä raja. Irtovyöryssä lumimassa virtaa pulverimaisena.
"Yleensä ihmisillä on se käsitys vyörystä, että tulee valkoinen seinämä, jossa on hirveästi lunta eli kyse on silloin irtovyörystä."
Viime vuoden vyöryissä ei kukaan loukkaantunut. Pyhän vyöryssä tuli aineellisia vahinkoja. Ihmishenget vaatineet vyöryt tapahtuivat viimeksi 1998 Utsjoen Ailigaksella ja 2000 Kuusamon Konttaisella. Kummassakin tapauksessa uhrit olivat lautailemassa ja laskettelemassa luonnonrinteessä.
Blancon mukaan paljon tuntureissa liikkuvat osaavat varoa. Tietoa on kuitenkin liian vähän. "Kaikki eivät usko, että Suomessa voi tapahtua vyöryjä. Pieniä ne meillä onneksi ovat, mutta pienikin voi olla kohtalokas, jos alle jää."
Lumivyöryistä voi ilmoittaa laitokselle sen verkkopalvelun kautta tai sähköpostilla.
Joissakin hiihtokeskuksissa ryhdytään tekemään ennustepalveluun liittyen lumen rakenteen mittauksia. "Kolme vuotta sitten teimme mittauksia kokeilumielessä. Nyt olemme lähdössä mukaan hankkeeseen, kunhan saamme Ilmatieteen laitokselta käytännön ohjeet", kertoi rinnepäällikkö Matti Parviainen Rukakeskus Oy:stä.
Parviaisen mukaan hoidetuilla rinnealueilla lumivyöryjen vaaraa ei ole.