Ilmatieteenlaitoksen helmikuun alussa aloittama lumivyöryennustuspalvelu on saanut vaihtelevan vastaanoton tunturialueilla liikkujilta.
Hiihtokeskusten mukaan lumivyöryjen mahdollisuus Lapissa on tullut osalle matkailijoista yllätyksenä.
"Osa turisteista on vyöryennusteiden kanssa ihmeissään, sillä kaikki eivät ole ennen ymmärtäneet, että myös Lapissa voi vyöryä", Pyhätunturin hiihtokoulun johtaja Matti Honkanen kertoo.
Ylläksellä lumivyöryennustuspalvelu on lisännyt kiinnostusta rinteiden ulkopuoliseen lasketteluun. Iso-Ylläs Oy:n markkinointipäällikkö Jari Ikkelä sanoo, että ennusteet eivät ole lietsoneet lumivyöryhysteriaa.
"Ennusteiden myötä offareista ja retkistä esimerkiksi Kellostapulille kysellään enemmän kuin ennen. Lumivyöryennusteet on Ylläksellä otettu vastaan positiivisesti."
"Jos ennusteella voidaan estää yhdenkin ihmisen jääminen vyöryyn, se on jo hintansa arvioinen. Kaikille ennusteet eivät vielä avaudu, sillä moni yhdistää ne vieläkin hoidettuihin rinteisiin. Suomessa ei käytännössä kuitenkaan ole hoidettuja rinnealueita, jotka voisivat vyöryä", Ikkelä sanoo.
Ilmatieteenlaitos laatii lumivyöryennusteita kuudelle tunturialueelle: Kilpisjärvelle, Saariselälle, Ounas-Pallakselle, Ylläs-Leville, Pyhä-Luostolle ja Rukalle.
Ennusteet laaditaan tietokonemalleilla tuntureilta ja Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoasemilta saatavien havaintojen pohjalta. Vyöryjen todennäköisyyttä kuvaa kansainvälisen mallin mukainen viisiportainen asteikko. Jukka Julkunen Ilmatieteenlaitoksen lento- ja sotilassääpalvelusta Rovaniemeltä arvelee, että järjestelmässä on vielä muutamia kohtia, joita voitaisiin parantaa.
"Emme ole saaneet tietoja lumen paksuudesta ja rakenteesta kovin monelta tunturilta. Tässä asiassa yhteistyötä hiihtokeskusten kanssa voitaisiin kehittää."