Lumen taju on Suomessa vasta oraalla, mutta se kehittyy kovaa vauhtia. Lumiveistoksia nousee ihmisten pihoille talvi talvelta enemmän, ja matkailussakin kytee jo oivallus, että lumi kelpaa myös muuhun kuin moottorikelkan ajoalustaksi.
Kauneuden kaipuu ja käsillä tekemisen tarve piileksivät jokaisessa ihmisessä, ja lumi tyydyttää molempia. Rovaniemen maalaiskunnan lumiprofeetta, sinettäläinen rakennusarkkitehti Jukka Teppo uskoo lujasti lumirakentamisen terapeuttisiin vaikutuksiin. "Lumi tuo elämään samanlaista sisältöä kuin viherpihojen kunnostus kesällä. Se jopa yhdistää perheitä, kun maaseudullakaan ei enää ole usein muita arkisia askareita, joissa voi löytää yhteisen tekemisen ilon ja lämmön", hän sanoo.
Kansallista lumiherätystä odotellessa alan pioneerit ovat kehitelleet myös todellista lumiosaamista ja tehneet siitä bisneksen. Osaajien joukko Suomessa ei vielä ole suuri, mutta kärki on terävä. Vaikka varsinainen lumirakentaminen alkoi meillä vasta Kemin ensimmäisestä lumilinnasta vuonna 1996, on suomalainen tietotaito jo kansainvälistä huippuluokkaa.
Asiaa ymmärtävät arvioivat, että Suomi on kirinyt muutamassa vuodessa perinteisten lumirakennusmaiden kuten Kanadan, Kiinan ja Japanin rinnalle - ellei peräti jo ohitse.
"Meillä ei ole vielä mitään selvää perinnettä tai koulukuntaa, mutta suomalaiset ovat kovia keksimään ja kehittämään. Isot kansainväliset lumitapahtumat ulkomailla taas ovat polkeneet paikoillaan", Jukka Teppo arvioi.
Suomalainen tietotaito alkaa Tepon mielestä olla tasolla, joka antaa mahdollisuuksia tehdä lumirakentamisesta jopa uuden suomalaisen vientituotteen. Itse hän puhkaisi jo länsirajan suunnittelemalla kolme isoa lumipirttiä Haaparantaan, Pajalaan ja Svansteiniin.
Lumirakentaja on
talven puutarhuri
Jukka Teppo hurahti lumeen kymmenkunta vuotta sitten pikkuväen innostamana. "Lapset halusivat lumiveistoksia, ja rupesin ajattelemaan, että voiko tämä nyt niin vaikeaa olla", hän muistelee.
Rakennusarkkitehdin koulutus antoi tiettyjä valmiuksia, mutta lumi on materiaalina niin poikkeava, että haastetta riittää yhä. Jukka Teppo on suunnitellut jo kymmeniä isoja lumirakennelmia, mutta ei tunne olevansa läheskään valmis. "Lumessa on niin monenlaisia kiehtovia asioita, että opittavaa riittää loputtomiin."
Jukka Tepolle ei riittänyt pelkää insinööritaito, vaan hän paneutui heti myös lumenveiston välineistön kehittelyyn, lumirakentamisen suunnitteluun ja koulutukseen. Muotteja ja muita välineitä on jo markkinoilla, ja koulutus on viime vuosina laajentunut. Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on järjestetty useita lumirakentamisen kursseja, ja lumen käsittelyn niksejä on opetettu myös pihojen somistajille, eräoppaille ja matkailuyrittäjille.
Jukka Teppo myöntää, että lumen lumossa varsinainen rakennusarkkitehdin työ on jo jäänyt vähän taka-alalle. Mikä lumessa sitten kiehtoo? "Se on nopea ja helppo materiaali. Lumesta oman käden jälki löytyy heti", hän perustelee.
Lumirakentaja on talven puutarhuri. "Tehdäänhän pihoille vihersomisteitakin, vaikka ne kukoistavat täällä vain pari kuukautta. Lumirakennelmat kestävät paljon pitempään, vähintään 3-4 kuukautta", Teppo huomauttaa.
Lumen laatu riippuu
säästä ja sijainnista
Arktisten seutujen inuitit eivät lumioppia kaipaa. Heidän kielessäänkin lumelle on ominaisuuksista riippuen peräti 200 eri sanaa. Inuiteista ei silti ole oppi-isiksi suomalaisille lumirakentajille, sillä samanlaista kovaa, sellaisenaan käyttökelpoista harkkolunta löytyy meiltä vain joskus keväisin Käsivarresta. Suomessa harkot on tehtävä muotilla.
Mutta iglun rakenne on Jukka Tepon mielestä mestarillinen. Se kestää pitkään, koska sulamisen paine kohdistuu rakenteissa suoraan alaspäin. Iglu ei rojahda, vaan sulaa paikalleen. Teppo rakensi joukkoineen kerran iglun Rovaniemen Sampo-aukiolle keskellä kesää. Se kesti useita tunteja. "Rakennusvaiheessa rupesi satamaan, muuten se olisi kestänyt seuraavaan päivään", Teppo uskoo.
Etelä-Suomessakin lumi on erilaista kuin Lapissa. Keski-Euroopassa se on jo ihan omanlaistaan. Toisaalta lumen ominaisuuksiin vaikuttavat säät ja se, mikä talven vaihe on menossa. Kaamoksen kuivissa pakkasissa lumi on toista kuin kevättalven paisteessa.
"Lumirakentamisessa toimitaan täydellisesti luonnon ehdoilla. Pihasomisteita voi tehdä ympäri maan, mutta isompia lumirakennelmia kannattaa suunnitella vain Itä-Suomeen, Lappiin ja Oulun läänin", Jukka Teppo arvioi.
Keinolumi kelpaa
vain korvikkeeksi
Jukka Teppo on luonnonlumen kannattaja. Vaikka keinolumikin toimii muottirakentamisessa, sen muotoilu on vaikeampaa. Luonnonlumi on sitkeää, mutta tykkilumesta tulee isokiteistä jäähilettä. "On siinä kyse vähän periaatteestakin: keinolumi ei ole luonnonmateriaali", Teppo tunnustaa.
Suomalaisten asenne lumeen on perinteisesti ollut kielteinen, joten työtä lumiprofeetoilla riittää. Jukka Teppo uskoo kuitenkin asiaansa. Kun hän ensimmäisessä yrityksessään 1980-luvulla kehitteli kiinteistöjen ylläpitosuunnittelua, asia oli aivan uusi. Nyt se on arkipäivää kaikessa rakentamisessa. Jos visio lumesta pitää paikkansa yhtä hyvin, niin 10 vuoden kuluttua joka pihassa on lumiveistos.
"Se on myös työllisyyskysymys. Uskon, että tulevaisuudessa lumen käsittely ja rakentaminen työllistää yhtä ison joukon asiantuntijoita kuin viherrakentaminen nyt."
Teppo toivoo, että kunnat ja kaavoittajatkin oppisivat ottamaan huomioon lumen tarjoamat mahdollisuudet. Puistojen talvikäyttöä ei kaupungeissa ole liiemmin pohdittu, ja kaavoituksessa lähdetään vain siitä, että kunnallistekniikka saadaan taloihin halvalla ja lumitöitä tarvitaan mahdollisimman vähän.
"Kaupunkeihin tarvittaisiin talviympäristösuunnitelmat kesän vihersuunnitelmien rinnalle."