Lumen taju on Suomessa vasta oraalla, mutta se kehittyy kovaa vauhtia. Lumiveistoksia nousee ihmisten pihoille talvi talvelta enemmän, ja matkailussa kytee oivallus, että lumi kelpaa myös muuhun kuin moottorikelkan ajoalustaksi.
Kauneuden kaipuu ja käsillä tekemisen tarve piileksivät jokaisessa ihmisessä, ja lumi tyydyttää molempia. Rovaniemen maalaiskunnan lumiprofeetta, sinettäläinen rakennusarkkitehti Jukka Teppo uskoo lumirakentamisen terapeuttisiin vaikutuksiin.
"Lumi tuo elämään samanlaista sisältöä kuin viherpihojen kunnostus kesällä. Lisäksi perhe voi löytää yhteisen tekemisen ilon", hän sanoo.
Alan pioneerit ovat tehneet lumiosaamisesta bisneksen. Osaajien joukko Suomessa ei ole suuri, mutta kärki on terävä. Varsinainen lumirakentaminen alkoi meillä vasta Kemin ensimmäisestä lumilinnasta vuonna 1996, mutta suomalainen tietotaito on jo kansainvälistä huippua.
Osa arvioi, että Suomi on kirinyt muutamassa vuodessa perinteisten lumirakennusmaiden kuten Kanadan, Kiinan ja Japanin rinnalle - ellei peräti ohitse.
"Suomalaiset ovat kovia keksimään ja kehittämään. Isot kansainväliset lumitapahtumat ulkomailla taas ovat polkeneet paikoillaan", Teppo arvioi.
Lumen käsittelyä opetettu somistajillekin
Suomalainen tietotaito alkaa Jukka Tepon mielestä olla tasolla, joka antaa mahdollisuuksia tehdä lumirakentamisesta jopa uuden suomalaisen vientituotteen. Itse hän puhkaisi jo länsirajan suunnittelemalla kolme isoa lumipirttiä Haaparantaan, Pajalaan ja Svansteiniin.
Teppo hurahti lumeen kymmenkunta vuotta sitten pikku-
väen innostamana. "Lapset halusivat lumiveistoksia, ja aloin ajattella, voiko tämä nyt niin vaikeaa olla", hän muistelee
Rakennusarkkitehdin koulutus antoi valmiuksia, mutta lumi on materiaalina niin poikkeava, että haastetta riittää yhä. Teppo on suunnitellut kymmeniä isoja lumirakennelmia, mutta ei tunne olevansa valmis. "Lumessa riittää opittavaa loputtomiin."
Jukka Tepolle ei riittänyt pelkkä insinööritaito, vaan hän paneutui myös lumenveiston välineistön kehittelyyn, lumirakentamisen suunnitteluun ja koulutukseen. Muotteja ja muita välineitä on jo markkinoilla, ja koulutus on laajentunut. Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on järjestetty lumirakentamisen kursseja. Lumen käsittelyn niksejä on opetettu pihojen somistajille, eräoppaille ja matkailuyrittäjille.
Teppo myöntää, että lumen lumossa varsinainen rakennusarkkitehdin työ on jäänyt vähän taka-alalle. Mikä lumessa sitten kiehtoo? "Se on nopea ja helppo materiaali. Lumesta oman käden jälki löytyy heti", hän perustelee.
Enemmän huomiota puistojen talvikäyttöön
Suomalaisten asenne lumeen on perinteisesti ollut kielteinen, joten työtä lumiprofeetoilla riittää. Jukka Teppo uskoo asiaansa. Kun hän ensimmäisessä yrityksessään 1980-luvulla kehitteli kiinteistöjen ylläpitosuunnittelua, asia oli aivan uusi. Nyt se on arkipäivää kaikessa rakentamisessa. Jos visio lumesta pitää paikkansa yhtä hyvin, kymmenen vuoden kuluttua joka pihassa on lumiveistos.
"Se on myös työllisyyskysymys. Uskon, että tulevaisuudessa lumen käsittely ja rakentaminen työllistää yhtä ison joukon asiantuntijoita kuin viherrakentaminen nyt."
Teppo toivoo, että kunnat ja kaavoittajat oppivat ottamaan huomioon lumen mahdollisuudet. Puistojen talvikäyttöä ei kaupungeissa ole liiemmin pohdittu ja kaavoituksessa lähdetään siitä, että kunnallistekniikka saadaan taloihin halvalla ja lumitöitä tarvitaan mahdollisimman vähän.
"Kaupunkeihin tarvittaisiin talviympäristösuunnitelmat kesän vihersuunnitelmien rinnalle."