Suomen ilmaston ennakoitu lämpeneminen ohentaa lumipeitettä ja lyhentää lumipeiteaikaa. Tuoreimpien alueellisten arvioiden mukaan lumipeitteinen aika supistuu vuosisadan lopulla esimerkiksi Pohjois-Suomessa vähintään kuukaudella.
Silti tulevaisuudessa on varauduttava myös kylmiin ja runsaslumisiin talviin Suomen ilmaston suuren luontaisen vaihtelun vuoksi.
Vanhempi tutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta kertoi laitoksen seminaarissa Helsingissä tuoreimpia arvioita alkaneen vuosisadan ilmastosta ja sääoloista Suomessa.
Alueelliseen ilmastomallitukseen keskittyvä ruotsalainen Rossby-keskus arvioi, että lumipeitteinen aika Etelä- ja Länsi-Suomessa on 40-100 vuorokautta lyhyempi ja Pohjois-Suomessakin vähintään kuukauden lyhyempi kuin vuoteen 1990 ulottuvalla lähes 30 vuoden mittaisella vertailujaksolla.
Vuosina 1969-1993 tehtyjen havaintojen perusteella lumipeitteen kesto Helsingissä on vaihdellut 25:n ja 145 vuorokauden välillä. Jyväskylässä lumi on pysynyt 50-195 vuorokautta ja Sodankylässä 160-220 vuorokautta.
Suomen lumipeitteen paksuutta on mitattu Suomessa napapiirin eteläpuolella 80 vuoden ajan maaliskuun puolivälissä, ja Jylhän mukaan luvut eivät näytä selvää laskevaa eivätkä toisaalta nousevaa suuntaa. Havainnot lämpimiltä 1930- ja 1990-luvuilta kertovat, että nuo vuosikymmenet olivat myös keskimääräistä vähälumisempia.
Lämpötilan nousu ehkä jopa 7 astetta
Suomen keskilämpötila nousee vertailukauden 1961-1990 ja 2020-luvun välisenä aikana 1-3 astetta. 2050-luvulle mentäessä arvioitu lämpeneminen on 2-5 astetta ja vuosisadan lopun lähestyessä 2-7 astetta. Lämpenemisen lisäksi myös sademäärien odotetaan kasvavan kesäkuukausia lukuun ottamatta. Näihin arvioihin päädyttiin neljän eri tutkimuslaitoksen Finsken-projektissa.
Suomessa kuten muuallakin maailmassa ihmiskunnan tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ja siten myös ennakoitu ilmaston lämpeneminen kasvavat jyrkimmin, jos talouskasvun saavuttamiseen käytetään runsaasti fossiilisia polttoaineita.
Hillityn kasvun eli ympäristön ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen tähtäävässä mallissa jäädään pienimpiin päästöihin ja ilmaston muutoksiin. Ruotsalaisen Rossby-keskuksen malliarvioissa oletetut kasvihuonekaasujen päästöt jäivät näiden tulevaisuuden näkymien väliin.
Ennakoitu ilmaston lämpeneminen muuttaa myös ilmastovyöhykkeiden nykyisiä esiintymisalueita. Euroopan ilmastovyöhykkeet siirtyvät nykyistä pohjoisemmaksi. Jos Suomen päästöt kehittyvät jyrkän vaihtoehdon mukaan, Suomi kuuluisi vuosisadan loppupuolella suureksi osaksi sellaiseen ilmastovyöhykkeeseen, joka vallitsee tällä haavaa Länsi- ja Keski-Euroopassa.