Pahin lumi- ja jäämyrsky vuosiin hyydytti liikenteen lähes koko Yhdysvaltain itä- ja keskiosissa loppuviikosta. Myrskyn tuhoja on verrattu jo hirmumyrskyn aikaansaannoksiin, sillä ainakin 22 ihmistä on kuollut ja toista miljoonaa kotitaloutta on ilman sähköä.
Myrskyalue lähti liikkeelle keskiviikkona Uuden Meksikon osavaltiosta ja ulottui myöhään torstaina New Yorkiin. Etelä- ja Pohjois-Carolina saivat niskaansa parisenttisen jääpeitteen, ja jään painosta katkeilleet puut romahtivat sähkölinjoille. Ilman sähköä oltiin myös muun muassa Kentuckyssa ja Arkansasissa.
Ajo lumessa rankka kokemus
Lumi oli puolestaan riesana Pennsylvaniassa, Virginiassa, Marylandissa ja New Yorkissa. Itärannikon suuret kaupungit olivat jumissa, sillä runsas lumentulo tukki tiet ja lentokentät. Lunta tuli paikoin jopa 30 senttiä.
Nopeaa sulamista ei ollut luvassa, sillä esimerkiksi Washingtonin alueella pakkasta oli perjantaina vielä noin kymmenen astetta. Lähes kaikki Yhdysvaltojen itäosien koululaiset saivat pitkän vapaan loppuviikon; koulut olivat kiinni torstain ja perjantain.
Ajaminen amerikkalaisessa lumimyräkässä on melkoinen kokemus.
Olin itse Pennsylvaniassa, Pittsburghissa, kun myrsky iski. Alueelle oli ennustettu noin sentin pikkupyryä, torstaiaamuna lunta oli maassa kuitenkin yli 15 senttiä.
Jättimaasturit tekevät ajon helvetiksi
Washingtoniin lähtö lykkääntyi parilla tunnilla, sillä tiet olivat täysin tukossa. Monet rohkeat olivat lähteneet aamuliikenteeseen, sen vuoksi suola- ja aura-autot eivät päässeet kunnolla siivoamaan teitä.
Ennen puoltapäivää oli kuitenkin pakko lähteä liikkeelle, sillä muuten pimeä pääsisi yllättämään ennen Washingtoniin tuloa. Pittsburghin liikenne oli vielä tuolloinkin kaamea. Tiet olivat täynnä sohjoa, ja tienvarret kirjavanaan lumeen juuttuneita autoja.
Nelivetoiset jättimaasturit tekivät ajamisen lähes hengenvaaralliseksi, sillä niiden muista tielläliikkujista täysin piittaamaton ajotapa aiheutti jatkuvia vaaratilanteita. Maasturit ajoivat muuta liikennettä nopeammin, tyyttäilivät hitaammille ja roiskuttivat sohjoa muiden tuulilaseihin.
Maasturit vaihtelivat kaistaa vauhdilla ja aiheuttivat äkkijarrutuksia liukkailla teillä. Samasta asiasta valittivat myös aamulla monet poliisit tv:n aamuohjelmien liikenneosuuksissa.
Tilanne helpottui hieman, kun pääsin kaupunkiliikenteestä Pennsylvania Tunrpikelle, maksulliselle valtatielle. Se oli hyvin suolattu ja paikoin jopa kuiva. Monet tienvarren rekanromut kuitenkin pitivät kaasujalan kurissa.
Lumi oli jälleen
suuri yllätys
Ongelmat alkoivat jälleen ylhäällä vuoristossa, kun kännyin pois Tunrpikelta ja lähdin laskeutumaan kohti Washingtonia. Maasturit kiilailivat taas röyhkeästi, vaikka tie oli paikoin jäinen ja varsin sohjoinen. Penkkaan juuttuneet rekat koristivat yhä tiheämmin tienpenkkoja ja lumiaurat yrittivät pitää teitä puhtaina.
Pahin tilanne oli kuitenkin Washingtonissa, jossa tuli edelleen lunta.
Kuudensadan kilometrin matkan viimeiset 20 kilometriä veivät lähes tunnin. Tiet olivat auraamatta, autoja oli ojassa ja poliiseja joka puolella.
Viime talvena Washingtonissa ei tullut lunta lainkaan, ja kaupungin asukkaat olivat autuaasti unohtaneet, että lunta sataa täälläkin lähes joka talvi.
