Lumilinnan kotikunnailla sisäsatamassa marraskuun lopun ankeus valuu niskaan taivaalta vetisinä terveisinä. Meri lainehtii vapaana, eikä ehdasta lumesta ole hajuakaan. Linnanemäntä Marika Tommisella on käsissään tulevan turistirysän koristeeksi veikeä pajukoriste, joka on alkanut pukkaamaan valkeita kissoja ikään kuin lumen korvikkeeksi.
Syyskuun alussa lumilinnan vetovastuun Ranuan eläinpuistoon siirtyneen Tommi Hinnon jälkeen ottanut Tomminen ei sateesta hätkähdä. Tällaista tämä monesti on talven odottelu Perämeren pohjukassa, hän tuumii. Nykivää.
Venyvät syksyt ja lyhenevät sesongit panevat kuitenkin mietteliääksi.
Ilmastonmuutos tulee hiljaa hivuttaen, mutta toistaiseksi se ei ole vienyt elintilaa lumilinnalta. Tomminen on varma, että osa linnan ravintolasta ja hotellista saadaan uudenvuodeksi käyttökuntoon. Koko linnahan avataan yleisölle vasta tammikuun lopulla.
Yöuniaan ei ole menettänyt myöskään linnan rakentaja Rakennusliike IP-Heikkilä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Heikkilä, vaikka lumitykkejä ei ole päästykään vielä ajamaan asemiin. Toissa vuonna tykit alkoivat laulaa raaka-ainetta kasoihin vasta joulukuun puolivälissä ja siltikin voitiin vuotta vaihtaa linnassa sovitusti.
Sääennusteet ovat tosin tällä hetkellä Heikkilällä tavallista tarkemmassa seurannassa. Alkava viikko näyttää lupaavasti kylmenevän, mutta tykityksiin ei päästä ennen kuin elohopea laskee 7-8 pakkasasteen nurkille. Mutta kylmien tullessa kaikki on valmista.
Edessä
iso urakka
Rovaniemeltä kotoisin oleva Marika Tomminen, 35, on kokenut matkailualan ammattilainen, joka on kulkenut pitkän tien käytännön hommista johtotehtäviin. Reippaan kymmenen vuoden aikana hän on kantanut safarivarusteita, kiskonut kelkkoja käyntiin, markkinoinut ja myynyt, organisoinut tapahtumia ja vetänyt turistiryhmiä.
"Ihanteellinen tapa päästä kiinni alaan", hän sanoo. Tomminen ei empinyt, kun tuli kutsu maailmanmainetta niittäneeseen lumilinnaan töihin.
Monet kemiläisistä ja vajaa puolet päättäjistäkin epäilevät lumilinnan olevan jo loppuun kaluttu luu, mutta Tomminen on toista mieltä.
"Lumilinnan ja matkailujäänmurtaja Sammon pakettia ei kannata purkaa. Epäilijöiden kannattaisi kysyä tätä esimerkiksi ulkopuolisilta matkanjärjestäjiltä. Minä pystyn myymään mitä vain, mihin oikeasti uskon ja minä uskon lumilinnaan."
Lumilinnayhtiöllä on alkamassa kolmivuotiskausi, jonka aikana on tavoitteena petrata tulosta niin, ettei linnayhtiön tarvitsi enää käydä konsernin emon, jäänmurtajayhtiön, kukkarolla. Samalla tulisi varautua siihenkin mahdollisuuteen, että valtuusto ei ehkä enää olekaan kovin halukas rahoittamaan linnan rakentamista tämän kolmivuotiskauden jälkeen.
"Linnan rakentamisrahojen kehrääminen ulkopuolelta on melkoinen haaste, mutta ei se mahdotonta ole", linnayhtiön toimitusjohtaja, vt. kaupunginjohtaja Jorma Virtanen katsoo.
Lapset ja
yritykset
Aivan mahdottomana sitä ei pidä Tomminenkaan, vaikka rakentamisrahan kerääminen kokonaan ilman kaupungin tukea olisi todella kovan luokan juttu. Palasten olisi loksahdeltava kohdalleen, kävijöitä olisi saatava lisää ja hotelli-ravintolan roolin tulisi jatkaa reipasta kasvuaan.
"Yhteistyökumppaneiden osuus tulee jatkossa olemaan merkittävä", Tomminen korostaa. Edessä on säästämistä, tehostamista ja järkiperäistämistä.
Linna raameineen ei enää yksin riitä, sillä linnoja ja muita lumirakennelmia on jo ympäri Lappia ja muuallakin maata pilvin pimein. Runsaan kymmenen vuoden takainen eksoottisuus on eilistä, nyt on jatkettava kehitystyötä, jotta muurien sisälle saadaan vetovoimaista toimintaa.
Tulevan linnan teemana on tuli, mutta sitä seuraavan linnan suunnittelu aloitetaan heti tämän linnan valmistuttua tammikuun lopulla. Matkailumarkkinoinnissa on katsottava alkavan sesongin yli.
"Minunkin aikanani lumilinna on edelleen lapsikohde, mutta rinnalle otetaan yritykset. Uskon että siellä on potentiaalia", Marika Tomminen sanoo.