Linnanemäntä Marika Tomminen on innoissaan. Nyt tehdään historiaa. Koskaan aikaisemmin lumilinna ei ole valmistunut tätä vauhtia. Ensimmäisistä lumilapiollisista on kulunut vain kuukausi, kun huomisen avajaishumu päästetään irti. Säät ovat ennennäkemättömällä tavalla pätkineet päähän, mutta rakentajat ovat selättäneet vastukset.
Henkilökunta ei yleensäkään ole stressannut säiden vuoksi, mutta ulkopuoliset ovat kyllä pitäneet kiitettävästi maailmanlopun nappulaa päällä. "Se on otettava, mikä annetaan", linnanemäntä toteaa tyynesti.
Pääurakoitsija, toimitusjohtaja Jouni Heikkilä IP-Heikkilä Oy:stä on tyyni, vaikka työmaa käy täysillä kierroksilla. Kaikki on pelissä. Heikkilän pari muuta työmaata on hetkeksi hiljennetty lumilinnan rakentamisen loppusuoran ajaksi. Pomo itse on painanut kahta tuuria, ja se näkyy silmistä. "Pakko olla matkassa. Mutta itsestäkin alkaa jo tuntua, että linna on kohtuullisessa kunnossa lauantain avajaisiin mennessä."
Riskittömiä kartioita
Vastuksia on piisannut. Kasvihuoneilmiöstä ikävästi kertova alkutalvi viivytti ensin rakentamisen aloittamista parilla viikolla. Oikuttelevat säät ovat sen jälkeen häirinneet työnteon rytmiä ja syöneet urakan kannattavuutta. Aikataulua otettu kiinni paremmalla tehokkuudella, viilatuilla työtavoilla ja parannetuilla muoteilla. Rakentaminen on nyt myös systemaattisempaa kuin ennen.
Tämän sesongin uutuus ovat jäiset kartiot, jotka on toteutettu ylipainemuottitekniikalla. Tekniikka on kestiläläisen Lauri Riikosen kehittelemää. Kartio on yksinkertainen rakennelma: Muotin päälle jäädytetään ensin sohjosta jääpatja, tehdään sitten kartion juureen reikä, otetaan muotista ilmat pois ja kiskaistaan muotti ulos. Kartio on alaosastaan kolmisenkymmentä senttiä paksu ja ohenee ylöspäin mentäessä.
Vielä tänä vuonna kartion sisälle ei päästetä turvallisuussyistä yleisöä. "Riskejä ei oteta. Katsotaan ensin, miten se käyttäytyy", Heikkilä huomauttaa.
Lisää kysyntää
Kemin aloittama lumirakentaminen on buumin lailla levinnyt ympäri Pohjois-Suomea. Tälle sesongille lumilinna on saanut pari kumppania myös Torniosta. Tomminen ja Heikkilä eivät pane pahakseen lumirakentamisen laajenemista. Päinvastoin: se lisää vain kysyntää. "Samoin on käynyt Rovaniemellä, jossa safariyrityksiä on tullut lisää, mutta töitä riittää", Tomminen vertaa.
Hänen mukaansa Meri-Lapin jokaisella lumikohteella on oma asiakaskuntansa, mutta kemiläiset imuroivat kävijöitä leveimmällä suulakkeella. Kemin maine maailman suurimman lumilinnan luojana painaa edelleen vaakakupissa.
Kemin linnassa käy kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita, bussiryhmiä sekä yksittäisiä päiväkävijöitä. Hotellissa yöpyjät ovat pääosin risteilleet myös jäänmurtaja Sammolla. Ikean tuomaa ovat pohjoisruotsalaiset ryhmät.