Uusi, tammikuussa ovensa avaava kirjasto on Lumijoella niin kutkuttava puheenaihe, että sitä on käsitelty saarnastuolistakin.
Talon arkkitehtuuri jakaa mielipiteet, mistä kertoo myös meneillään oleva nimikilpailu: kirjaston nimeksi ehdotetaan muun muassa Mullinavettaa, Hiidenkiveä, Lumikidettä ja Snöriver bibliotek housea.
Kirkkoherra Markku Tölli onkin jakanut nimiehdotukset kolmeen kastiin: lumiaiheiset, pilat ja varteenotettavat.
Kirjaston arkkitehtuuri puhutti jo valtuustossa. Osa luottamushenkilöistä kannatti perinteistä tyyliä, osa modernia. Jälkimmäinen valittiin äänestyspäätöksellä.
"Ihanko totta sinä aiot tuollaisen valoneliön sinne istuttaa!" tunnustaa kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs opetusministeriöstä parahtaneensa arkkitehdille, kun näki tämän luonnokset. "Mutta aika säyseähän talosta lopulta tuli", hän tasoittelee nyt.
Sementti mietityttää,
avoimuus viehättää
Kunnanjohtaja Sinikka Säikkälä on kuunnellut jo kuukausia kommentteja ulkoseinistä, mutta nyt jännittävät tammikuiset avajaiset.
"Mitähän kuntalaiset sanovat sisätilojen arkkitehtuurista? Kun se on sellaista viimeistelemätöntä ja sementtistä."
"Sementti" eli valettu betoniseinä vaivaa myös kirjastosta työtilat saavaa vapaa-aikasihteeriä Tellervo Kalaojaa.
"Pinnat olisi voinut edes rapata", hän sanoo.
Kirjastonjohtaja Aila Joensuu sen sijaan pitää tulevasta työpaikastaan.
"Tykkäsin tästä heti. Värit ovat raikkaita ja tilat avoimia; esimerkiksi lehtienlukupaikasta voi seurata osuuskauppaan menijöitä ja muita raitilla kulkijoita. Ja vaikka arkkitehtuuri on aivan erilaista kuin naapurirakennuksissa, kirjasto istuu mielestäni kylänäkymään. Tämä on valoisa rakennus", Joensuu kiittää.
"Kirjasto on Lumijoelle erittäin merkittävä hanke ja sille haluttiin se näyttävyys, joka sille kuuluu", kertoo kirjaston suunnitellut arkkitehti Timo Koljonen arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:stä.
Sisätiloissa Koljonen kertoo tavoitelleensa puun ja betonin avulla rauhallista kokonaisuutta. "Kirjat ja ihmiset tuovat sitten sitä väriä", hän vakuuttaa.
Tärkeälle talo
haluttiin keskelle kylää
Kirjaston merkittävyyttä haluttiin korostaa myös sillä, että se rakennettiin sananmukaisesti keskelle kylää, eikä hieman syrjemmällä olevan koulukeskuksen naapuriin. Sen lasiseinä katsoo suoraan silmiin kunnantaloa, puufunktionalismin edustajaa.
Kirjasto on vahvasti kunnantalon kaverina, eikä alistu sille, Koljonen kuvailee.
Eikä se kilpaile kirkonkaan kanssa, Markku Tölli huomauttaa naapurista, kirkonmäeltä. Niinpä kirkkoherralla on "varaa tunnustaa", että hänen silmäänsä uusi kirjasto viehättää.