Oulun eteläpuolisen jokikolmikon kunto ei ole kehuttava: Liminganjoki, Temmesjoki ja Lumijoki on kaikki luokiteltu pääosiltaan vain välttäviksi. Ainoastaan Temmesjoen yläosa on tyydyttävässä kunnossa.
Lumijoen kunta haluaa nyt saada Lumijoen kuntoon. Se on kaavoittamassa uutta asutusta jokivarteen ja maisema kaipaa kohennusta. Joki on kesällä vähävetinen, mikä osittain johtuu siitä, että Lumijoen latvoilta vuosikymmeniä sitten kuivattiin järvi. Järvestäkin on tehty kunnostusaloitteita, mutta ne ovat kariutuneet maanomistussuhteisiin.
Kunta on parhaillaan tekemässä Lumijoen kunnostamiseksi ALMA-rahoitushakemusta TE-keskukseen. Joen kunnostamiseksi on monia vaihtoehtoja.
Perussyy valumissa
Jokikolmikon heikon kunnon perussyy on niiden virtaaminen peltojen keskellä. Pelloilta liukenee ravinteita ja sateiden myötä myös maa-aineksia, jolloin vedet ovat yhtä mutavelliä. Jokien tila ei kohene, ennen kuin valuma-alueiden kuormitus vähenee.
"Tilanne on kyllä pikku hiljaa paranemassa. EU:n myötä on tullut mahdolliseksi käyttää maatalouden ympäristötukia esimerkiksi suojavyöhykkeiden tekemiseen. Pohjois-Pohjanmaalla tukia on haettu ihan kiitettävästi", kehuu ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
"Toki uomaa voi aina ruopata ja saada se hetkelliseksi paremman näköiseksi. Silti perusongelma on muualla. Suojavyöhykkeillä, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä voidaan asiaa korjata, mutta muutos ei tapahdu nopeasti."
Vanhaa merenpohjaa
Osittain Oulun eteläpuolisten jokien kehno kunto periytyy maaperästä. Alue on vanhaa merenpohjaa ja maaperän laatu vaikuttaa veden happamuuteen.
Kaikkia kolmea jokea on ruopattu enemmän tai vähemmän tulvasuojelun tai peltojen kuivatuksen takia. Se tekee uomat aika yksipuolisiksi, huomauttaa Yrjänä.
Kaikesta tästä huolimatta nämä tasankojen läpi virtaavat joet eivät ole merkityksettömiä. Niillä kaikilla on iso maisemallinen merkitys ja asutus noudattelee pitkälti jokivarsia.
Kalojakin niissä on kaikissa, varsinkin Temmesjoessa. "Siihen nousee merestä kovasti kalaa, jota pyydetään kotitarpeiksi ja saattaapa joku myydäkin. Ajoittain Temmesjoessa on ollut hyvä rapukantakin, juuri tällä hetkellä tosin ei", kertoo Yrjänä.
Uiminen ei houkuta
Uintivetenä ne eivät ole ihanteellisia. Vesi on tummaa ja sameata, eikä niiden varsilla juuri uimarantoja olekaan. "Oulujoki on vedenluokituksessa pääosin hyvä ja väriluku on 50-60 mg platinaa litrassa. Esimerkiksi Temmesjoessa väriluku on 200-300. Fosforia Oulujoessa on 15 mg litrassa. Temmesjoessa sama luku on sata. Oulujokeen verrattuna se on siis todella rehevä."
Liminkajoen ja Lumijoen latvoilta on aikoinaan kuivatettu kummastakin iso järvi, Lumijärvi ja Liminkajärvi. "Isot järvet tasasivat virtaamia, mutta sen jälkeen kun järvet kuivattiin, kumpikin joki kuivuu kesällä melko vähävetiseksi."