Lumijoki havittelee savesta uutta yritystoimintaa. Paikkakunnan maaperässä muhivat savivarat aiotaan selvittää, samoin se, mihin ne mahdollisesti kelpaavat: olisiko niistä tiilien, harkkojen ja keramiikkaesineiden valmistukseen tai vaikkapa paperin pinnoittamiseen. Savea käytetään myös rakennusmateriaalina ja erilaisina hoitoina terveyskylpylöissä.
Lumijoen saviprojekti on jo saanut myönteisen päätöksen Leader-hallituksessa. Nyt sille odotetaan TE-keskuksen puumerkkiä. Kunhan se on saatu, aloitetaan esiselvitystyö maaperätutkimuksineen ja käyttökartoituksineen.
Tähän päästäneen aikaisintaan elokuun lopulla.
Lumijoen idea ei ole tuulesta temmattu, sillä kaikella todennäköisyydellä sen maaperästä pitäisi savea todellakin löytyä.
Liminganlahden rannikko ja koko Liminganlahti kuuluvat1 300 miljoonaa vuotta vanhaan Muhoksen muodostumaan, jossa peruskallio on vajonnut ja vajoamaan kerrostuneet aineet ovat säilyneet savi- ja hiekkakivikerrostumina.
Muodostuman alla on graniittia, joka ulottuu pintaan Lumijoen kirkonkylässä ja sen ympäristössä. Kallioperän peittää yleensä paksu irtainten maalajien kerros. Kerrokselliset savet ja hiesut ovat syntyneet mannerjään sulamisen aikoina ja niitä on varsinkin Lumijoen luoteisosassa.
Esiselvityksessä tutkitaan, kuinka laajoja ja minkä laatuisia nämä saviesiintymät ovat. Samalla perehdytään tarkemmin saven käyttömuotoihin ja saven nykyisiin tuotantoalueisiin.
Eri savilaadut sopivat erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi niin sanotut Suomen kerralliset savet soveltuvat hyvin keraamisen teollisuuden raaka-aineeksi eli niistä tehdään keramiikkaesineitä, tiiliä, laattoja, lecasoraa ja lecaharkkoja.
Aiemmin Suomessa oli lukuisia pieniä tiilitehtaita, mutta nyt niiden valmistus on kannattavuussyistä keskittynyt kuuteen tehtaaseen, joista pohjoisin on Ylivieskassa. Se ottaa raaka-aineensa Ylivieskan lähiseudulta.
Suomessa on jonkin verran myös kaoliinisavea ja se käy keramiikan lisäksi paperin pinnoittamiseen.
Saven käyttöä rakennusmateriaalina tutkitaan. Jo nyt on saatavissa kevytsavirakenteisia talopaketteja. Kevytsavea syntyy, kun nestemäiseen saveen sekoitetaan sopivaa täyteainetta kuten olkea.
Idea saven mahdollisuuksista on syntynyt kunnan kehittämisseminaareissa. Rahoitusta siihen hakee Lumijoen kunta.
Esiselvitys tehdään yhteistyössä Länsi-Lapin ammatti-instituuttiin kuuluvan Tervolan Käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ja Oulun yliopiston geologian laitoksen kanssa.