Piskuisen Lumijoen ensi vuoden talousarvio antaa paljon kuntalaisille. Uusi uljas kirjasto avaa ovensa tammikuun 10. päivä. Kouluahtaus vähenee, kun koulun saneeraus- ja laajennustyö (ensi vuoden kustannukset 2,1 miljoonaa) valmistuu ensi kesänä.
Talousarviossa on varauduttu myös toiseen suurinvestointiin, Varjakan ja Kankaanpään viemäröintiin, jonka rahoituksen toivotaan selviävän ensi vuonna.
Jokivainion tonttien myynti lähti hyvin käyntiin viime kesänä ja väkiluku kasvaa kohtuullisesti. Tontteja riittää useiksi vuosiksi, mutta kunta varautuu myös lisäkaavoitukseen ja maanhankintaan.
Lumijoelta kajahtavat myös tutut sävelet: talous romisee ensi vuonna alas ja pahasti. Talousarvion vuosikate menee pakkaselle 590 000 euroa, mikä tekee jokaista lumijokista kohden 323 euroa. Suunta on selvä: vielä viime vuonna vuosikatetta jäi 355 000 euroa. Tämän vuoden budjetin vuosikatteen arvioitiin yltävän juuri ja juuri nollan yläpuolelle, vaikka viimeisimpien ennusteiden mukaan jo nyt jäädään pakkaselle.
Palvelurakenteet läpi
Pienessä kunnassa vähäiset muutokset näkyvät raa'asti numeroissa. Tänä vuonna perustetun kirjastonjohtajan palkka näkyy kokonaan vasta ensi vuonna. Myös kotiavun uusi palkollinen kasvattaa palkkapottia normaalien palkankorotusten lisäksi. Niinpä henkilöstökulut nousevat ensi vuonna hurjat 14 prosenttia. Käyttömenot kasvavat kaikkiaan 7,9 prosenttia.
Menojen ja tulojen epäsuhta lisääntyy. Kun käyttömenot nousevat viime vuodesta ensi vuoteen 617 000 euroa, kunnan päätulot, valtionosuudet, kasvavat vain 26 000 ja verotulot 148 000 euroa.
Ahdinkoa lisää vielä korkomenojen kasvu, koska kunta lainaa lisää.
Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion keskiviikkona.
Lumijoen uusi valtuusto joutuu ensi töikseen asettamaan työryhmän, joka käy kunnan palvelurakenteet läpi.
"Investoinnit jäihin", on kunnanjohtaja Sinikka Säikkälän ensimmäinen lääke työryhmän listalle. Kirjaston ja koulun investoinnit rassaavat kunnan taloutta pitkään.
"Veroja joudutaan ehkä nostamaan. Käytännön työssä tarvitaan säästöjä", kunnanjohtaja sanoo. Hän ei lähde kuitenkaan ennakoimaan työryhmän säästökohteita.
Yhteistyös ei auta
Vanhaa mantraa kuntien yhteistyön lisäämisestä ei voida soveltaa lumijokisiin, koska lähes kaikki peruspalvelut ostetaan jo nyt muilta.
Säikkälä uskoo, että kunta säilyy jatkossa itsenäisenä. "Kuitenkin tärkeää on, että esimerkiksi valtionosuusuudistus tehdään siten, että kunnat saavat valtionosuudet oikein ja aikanaan."
Kunnanjohtaja kaipaa valtakunnallisia ratkaisuja kuntien talousahdinkoon. "Lähes jokaisessa kunnassa on sama itku ja valitus. Veroleikkauksia ei ole ainakaan Lumijoella kompensoitu kunnalle. Tulovaje vie väistämättömään umpikujaan, jos mitään ei tehdä."
Lumijoki pystyy kattamaan ensi vuoden alijäämän aikaisempien vuosien ylijäämillä. Jos taloutta ei saada tervehtymään, edessä on jatkossa isoja ongelmia.