Lumijoki Peltimies Jarmo Inkeroisella on työmaallaan huljakkaat näkymät: alla levittäytyy Lumijoen lakeuksia silmän kantamattomiin. Inkeroinen ei kuitenkaan ihaile maisemia. Lumijoen kirkkoremontti on aloitettu huipulta ja siellä riittää peltimiehelle töitä.
Ristin ja pallon kiillotuksen jälkeen revitään tornin katolta paanut ja tilalle pannaan kuparipinta. Samaa kuparia tulee myöhemmin koko kirkon kattoon.
Katto on remontin suurin, työläin ja tietenkin kallein osa. Kirkkoherra Markku Tölli toivoo hartaasti, etteivät purkutyöt tuo ikäviä yllätyksiä, jotka entisestään lisäisivät laskua.
Katon lisäksi kirkon ulkopuolta kohennetaan kunnostamalla koristeelliset vaaleat rappaukset, joitten ansiosta Lumijoen kirkon ilme on huomattavasti valoisampi kuin esimerkiksi Kalajoen tiilikirkon.
Sisäpuolen korjauksista tärkeimpiä ovat uusi sisäänkäynti monikäyttöluiskineen, apusakastin rakentaminen sekä kirkkosalin valaistuksen uusiminen. Varsinkin talvella kirkko on ollut todella pimeä.
Pääsisäänkäynti muuttuu kirkon etupuolelle. Helpomman kulun lisäksi asialla toivotaan olevan vaikutusta siihenkin, miten kirkon etupenkit jatkossa täyttyvät: nyt väki istuu mieluummin takana kuin edessä. "Vaikka jokainenhan saa tietenkin istua missä tykkää", naurahtaa Tölli.
Ulkopuolen remonttia Tölli kuvaa lähinnä välttämättömäksi rahanreiäksi, joka oli pakko tehdä. Sisäpuolen uudistukset sen sijaan tuovat selviä parannuksia kirkon käyttäjille.
Kirkkoremontti maksaa miljoona euroa, josta kirkkoneuvoston osuuden jälkeen jää Lumijoen seurakunnalle noin 300 000 euroa. Lainarahan lisäksi summa kerätään metsän myynnillä.
Torni tellingeissä
Kirkontornin ympärille rakennetut 50 metriä korkeat tellingit kertovat jo kauas, mitä talossa tapahtuu. Torni on tarkoitus saada valmiiksi juhannukseen mennessä. Tähän saakka tornin paanut on tervattu muutaman vuoden välein, mutta sekään operaatio ei ole ilmaista: sively on maksanut yli 3 000 euroa kerta.
Tornin huipulla oli vielä jäljellä vanhaa paanukattoa, mutta muualla se on jo noin 50 vuotta ollut tiilikaton peitossa. Tiilet ja paanut poistetaan remontissa ja korvataan kuparikatolla. Varsinkin kirkon harjan varjoisemmalta puolen tiilet ovat paikoitellen irti, eivätkä paikkaustiiletkään tahdo pysyä kiinni.
"1950-luvulla rakennustarpeita oli heikosti saatavissa ja oli otettava mitä sattui olemaan. Sen aikaiset puuruoteet ovat jo niin huonoja, etteivät tiilet niissä pysy", selittää Tölli.
Muuten katto on hyvin ryhdissään. Paanujen alla oleva aluslaudoitus on tiivis, joskin nyt jännitetään, missä kunnossa se loppujen lopuksi on. Jos laudoitus on mustunut ja pehmennyt, sekin joudutaan panemaan uusiksi, mikä nostaisi remontin hintaa roimasti.
"Onhan siinä kattoa ainakin 1500 neliön eli reippaan omakotitalotontin verran", kuvaa Tölli.
Kuparikaton takia myös kaikki katon peltiosat vaihdetaan. Kuparioksidi syövyttäisi muuten pellit puhki.
Kuparin valintaa kirkkoherra Tölli perustelee muun muassa hinnalla: tarjouskilpailu osoitti, että se maksaa suurin piirtein saman verran kuin maalattu pelti.
Lumijoella kuparin ei pitäisi tummua kuten on käynyt esimerkiksi Oulun Tuomiokirkossa, johon vain vajaa vuosi sitten uusittiin kupoli.
Valmista marraskuussa
Pääsiäiseen saakka kirkkosali oli vielä seurakunnan käytössä, mutta nyt se on suljettu marraskuun 10. päivään saakka, jolloin remontin pitäisi olla valmis.
Lumijoen kirkkoa kutsutaan Lakeuden katedraaliksi. Se on rakennettu vuonna 1889 ja sinne mahtuu noin 800 ihmistä. Erinomaisen akustiikkansa ansiosta on kirkossa järjestetään myös kirkkokonsertteja.