Lehtipuut eivät ole talveutuneet kaikkialla tavanomaiseen tapaan todennäköisesti kuivan kesän takia. Eniten veden puutteesta kärsineet puut ovat pitäneet lehtensä, vaikka lumi verhoaa maisemia jo tukevasti.
Lähinnä yksittäisiä puita vaivaava ilmiö voi asiantuntijoiden mukaan johtua siitä, että kuivuus häiritsi puiden hormonitoimintaa, eikä lehtien irtoamissolukko päässyt muodostumaan. Näin myöskään lehdet eivät ole varisseet kunnolla.
Lehdet ovat sinnitelleet oksistossa normaalia pidempään osittain siksikin, ettei syksyllä ollut kunnon myrskysäitä puita riipimässä.
Pohjois-Suomessa ilmiön taustalla saattaa olla myös se, että puut ovat eteläistä alkuperää olevia istukkaita. Etelän oloihin sopeutuneina ne kantavat lehvästöään kasvurytminsä vuoksi pidempään kuin paikalliset lajikumppanit.
Näitä Etelä-Suomesta peräisin olevia maisemapuita on muun muassa Kuusamon kaupungin tekninen toimi käyttänyt istutuksissaan paikallista alkuperää olevien puiden ohella.
"Lehtien kiinnijäämistä ruskettuneena esiintyy tietyissä puissa joka vuosi. Se ei kuitenkaan haittaa lehtien syntymistä keväällä. Vaikka lehdet viipyvät muutaman kuukauden tavallista pidempään, uudet silmut kehittyvät täysin normaalisti", kaupunginpuutarhuri Martti Kuusisto kertoo.
Kuusiston mukaan esimerkiksi eteläisiä rauduskoivuja on suosittu istutuksissa, koska ne soveltuvat suoran kasvutapansa ja vähäisemmän haaroittuvuuteensa takia kotoisia koivuja paremmin vaikkapa puukujanteiden tekemiseen.
Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Mirja Siuruaisen mukaan rakennettuun ympäristöön istutetuissa puissa lehtien varisemista viivyttää ilmeisesti myös kasvupaikan ravinteisuus ja katuvalaistus.
"Liikenneväylien varrella kasvavat puut saavat typpeä runsaasti, mikä saattaa selittää ilmiötä. Keinovalot taas voivat vaikuttaa puihin niin, että syksy koittaa niille ikään kuin myöhemmin", Siuruainen pohtii.