Teknillinen Korkeakoulu (TKK) on mukana kansainvälisessä EU:n rahoittamassa EnviSnow -projektissa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla lumen todelliset vesiarvot saadaan selville pelkästään satelliittikuvien avulla. Vuoteen 2005 ulottuvassa projektissa on suomalaisten ohella mukana norjalaisia, italialaisia ja itävaltalaisia tutkijoita.
Lentomittausten lisäksi tutkimuksessa käytetään hyväksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n uusinta Envisat -ympäristövalvontasatelliittia, jossa meteorologisten kojeiden ohella on maan pintaa kuvaava SAR-tutka.
TKK:n avaruustekniikan laboratorion tutkija Simo Tauriainen kertoo, että EnviSnow on yksi tämän satelliitin toimintaan liittyvä projekti. Tuloksia voidaan aikanaan hyödyntää paitsi globaalisti myös paikallisesti.
"Paikallisesti lumen kaukokartoitus kiinnostaa esimerkiksi vesivoimayhtiöitä, kun ne suunnittelevat juoksutuksia. Silloin olennaista on tietää, kuinka paljon lumessa todellisuudessa on vettä, milloin lumi alkaa sulaa ja millaisella aikataululla se tapahtuu. Nämä ovat asioita, joita pyrimme saamaan jatkossa selville esimerkiksi pelkästään satelliittikuvilla tai satelliittikuvilla ja satunnaisilla lentomittauksilla", hän sanoo.
Lentotoimintaa
Lokan yllä
Viikonvaihteen aikana Teknillisen Korkeakoulun kaksimoottorinen Skyvan laboratoriokone teki mittauslentoja Sodankylän Lokan suunnalla. Samanaikaisesti aluetta kuvasi saksalainen tutkimuslentokone SAR-tutkalla. Ilmamittausten lisäksi näytteitä otettiin myös maastosta, jotta tulosten analysoinnissa olisi selvillä lumen todellinen sen hetkinen vesiarvo ja sulamistilanne.
Simo Tauriainen kertoo, että mittauksissa käytetään hyväksi värit hyvin tarkasti erottelevaa spektrometria.
"Kun lumi sulaa, sen rakenne muuttuu. Lumihiutaleet muuttuvat kiteiksi ja rakeiksi, joista heijastuva auringonvalo on eriväristä. Värierot pystytään havaitsemaan spektrometrilla", hän kertoo.
Lokan tutkimuskohteeksi valitsi Suomen Ympäristökeskus. Syyksi Tauriainen arvelee sitä, että ympäristökeskuksella on alueelta ennestään paljon tutkimustietoa, jota nyt voidaan käyttää hyväksi. Vesivoimayhtiöiden lisäksi tutkimustiedosta ovat kiinnostuneita ympäristöviranomaiset.
Norjassa mukana on myös vesivoiman kanssa tekemisissä olevia yrityksiä. Projektissa on mukana myös tutkijoita, jotka samalla tekevät omia opinnäytetöitään - joko diplomi- tai lisensiaattityötä tai väitöskirjaa. Tauriaisen oma väitöskirja-aihe liittyy lentokoneen tutkimusjärjestelmiin, joita hän on ollut kehittämässä.