Lumen puute uhkaa tam­mi­kuus­sa käyn­nis­ty­viä lu­mi­jäl­ki­las­ken­to­ja – myös paksu lumi voi estää las­ken­nat

Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa laskentojen avulla riistanisäkkäiden määrän vuosittaista ja pitkän aikavälin vaihtelua.

Metsäjänis on yksi lumijälkilaskentojen kohdelajeista. Arkistokuva.
Metsäjänis on yksi lumijälkilaskentojen kohdelajeista. Arkistokuva.
Kuva: Sointu Oinas/Arkisto

Riistanisäkkäiden talvilaskennat alkavat jälleen vuoden vaihtuessa. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa laskentojen avulla riistanisäkkäiden määrän vuosittaista ja pitkän aikavälin vaihtelua.

Lumijälkiä lasketaan peltokolmioilla 1.1.–28.2. Riistakolmioilla laskenta-aika on Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Laskennan tekevät vapaaehtoiset metsästäjät.

Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta, ja tällä hetkellä eteläinen Suomi on laajasti lumeton.

Viime talvena säät eivät suosineet lumijälkilaskentoja. Riistakolmioita onnistuttiin kiertämään vain 577 eli vähemmän kuin viitenä edellisenä talvena keskimäärin. Viime vuosina on talvilaskennassa laskettu noin 700 kolmiota.

Peltokolmioita kierrettiin viime talvena vain 99.

Jälkilaskennan kannalta ihanteellisimmat laskentaolosuhteet ovat yhtenäinen lumipeite ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Säät voivat muuttua nopeasti, ja Luke kehottaakin varautumaan tekemään laskennan heti otollisten kelien vallitessa.

Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä. Laskettavia nisäskäslajeja on 25. Lisäksi lasketaan näköhavainnot metsä- ja peltokanalinnuista sekä kanahaukasta ja korpista.

Toisaalta runsaslumisuuskin voi olla haitaksi. Viime talvena laskennat osoittautuivat paksussa lumessa ylivoimaisen vaikeiksi erityisesti pohjoisessa. Tänä talvena lunta on selvästi tavanomaista enemmän Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.

Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä.

Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Peltokolmion sivujen pituudet ovat kaksi kilometriä.

Peltokolmiolaskentaa tehdään Etelä- ja Länsi-Suomessa ja rannikkoseudulla Pohjois-Pohjanmaalle asti. Alkava talvilaskenta on riistakolmioilla järjestyksessä jo 32. ja peltokolmioilla 22.