Virpi Kuitunen tekee pelin selväksi yhdellä lyhyellä sanalla: "Ei."
Tämän talven menestynein maastohiihtäjä kieltää julkisuuteen pompanneen tiedon siitä, että toimitsijakiellossa oleva entinen naisten maastohiihtomaajoukkueen valmentaja Jarmo Riski olisi hänen valmentajansa.
"Hän ei valmenna minua. Hän on erittäin hyvä ystäväni", Kuitunen lisää eikä näytä keskustelun aiheesta järin otetulta.
"Suhteemme on yksityisasia, niin kuin ovat muutkin ystävyyssuhteeni."
Ennen joukkokäryyn päättyneitä Lahden MM-hiihtoja (2001) Riski vastasi maajoukkueen valmennuksen ohessa myös Kuitusen henkilökohtaisesta valmennuksesta. Tällä hetkellä Kuitunen on virallisesti itse itsensä valmentaja.
"Se suhde toimii oikein hyvin", Kuitunen toteaa.
Mikä on valmentamista, mikä ei?
Sitkeiden huhujen ja väittämien mukaan Riskillä on oma osansa Kuitusen hyvään hiihtovauhtiin. Hiihtäjän ja entisen valmentajan suhteesta on hajua myös liiton korkeimmassa portaassa.
"Niin, mutta mikä on valmentamista ja mikä ei - siinäpä vasta mielenkiintoinen kysymys", Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen huokaisee.
Valmentamisen ja neuvomisen välinen raja on kuin lumeen piirretty viiva. Puheenjohtajan mielestä valmennuksen raja menee ammattimaisen valmennuksen kohdalla.
"Valmennuksesta voi puhua, kun urheilija-valmentaja -suhde on kiinteä ja valmentaja on fyysisesti läsnä siellä, missä urheilija harjoittelee."
Valvomisen
mahdottomuus
Valmentamisen ja neuvomisen rajanvetoa on käyty Hiihtoliitossa aikaisemminkin, kun Riskin tapaan elinikäisessä toimitsijakiellossa oleva Kari-Pekka Kyrö toimi hiihtäjä Kaisa Variksen neuvonantajana Variksen viime talven dopingkäryyn saakka.
Kansainväliseen urheiluoikeuteen perehtynyt hallintoneuvos Lauri Tarasti määritteli viime talvena, ettei urheilijan oikeutta kysyä neuvoa ja keskustella asioista voi rajoittaa.
"Tarastin tulkinta asiasta on yhdistelmä arkipäivän realismia ja juridiikkaa", Rehunen sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Hiihtoliiton hallituksen jäsen, ylivieskalainen Tarmo Ängeslevä. "Valmentaa ei saa, mutta keskustella saa. Rajanveto näiden kahden asian välille on hemmetin vaikeaa", hän toteaa.
Vielä vaikeampaa on valvominen, että asiat pysyvät häilyvän rajan sallitulla puolella. Oikeusvaltiossa urheilijankin suojana on laki yksityisyydestä.
"Tietysti Hiihtoliiton on valvottava asiaa. Ainoa taso, millä sitä voidaan tehdä on se, ettei valmentaja ja urheilija ole samaan aikaan harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa - ja tästä meillä ei ole Riskin ja Kuitusen tapauksessa mitään näyttöä", Ängeslevä toteaa.
"Kirjeenvaihto on kirjeenvaihtoa, ja siihen me emme voi puuttua."
Toimitsijakielto
käsittelyssä
Suomen Hiihtoliiton johtokunta kokoontuu Iisalmen SM-hiihtojen yhteydessä, ja perjantaina asialistalla on muun muassa Lahden kisojen jälkimainingeissa langetettujen elinikäisten toimitsijakieltojen mahdollinen purkaminen. Kari-Pekka Kyrön ja Jarmo Riskin lisäksi elinikäisessä pannassa ovat Lahden kisojen aikana hiihtomaajoukkueen lääkäreinä toimineet Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen.
Puheenjohtaja Rehusen mukaan Kyrön toimitsijakiellon purkaminen ei ole kesken olevan oikeusprosessin vuoksi ajankohtainen, kolme muuta kylläkin. Hiihtoliiton vallan alla ovat vain kansallisten toimitsijakieltojen kohtalot.
Pääargumenttina kohtuuttomuus
Rehunen on itse liputtanut näkyvästi toimitsijakiellon purkamisen puolesta. "Pääargumenttini on se, ettei elinikäisiä toimitsijakieltoja voi olla. Ne ovat kohtuuttomia", Rehunen sanoo.
Rehusen mukaan määräaikaisten kieltojen katto pitäisi asettaa neljään vuoteen.
"Minun kantani on se, että Riskin ja lääkäreiden kiellot pitää purkaa heti. Vallitseva mielipide on käsitykseni mukaan se, että elinikäisistä kielloista pitää päästä eroon. En usko, että tämä asia herättää johtokunnassa kovin suuria tunteita."
Myös Tarmo Ängeslevä on toimitsijakieltojen purkamisen kannalla, mutta hän etenisi puheenjohtajaa maltillisemmin.
"Mielestäni olisi ensi katsottava Kyrön käräjät loppuun asti, sieltähän voi tulla ihan mitä vain. Tässä vaiheessa on järjetöntä ryhtyä jakamaan ihmisiä isoihin syntisiin ja pikkusyntisiin."
Maastohiihdon SM-kisat käydään viikonloppuna Iisalmessa. Perjantaina ohjelmassa ovat miesten 15 km (p) ja naisten 10 km (P) kisat. Lauantaina ratkotaan sprinttihiihdon ja sunnuntaina vapaan tyylin yhteislähtökisojen mestaruudet.