Hallitus esittää EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lukiolaisille ja ammattikoululaisille lukuvuosimaksuja. Esitys on hätiköity ja haitallinen.
Lukukausimaksut eivät tuo kasvua tai paranna julkista taloutta vaan ne uhkaavat heikentää alueiden elinvoimaa, vähentää työvoimaa ja vaarantaa suomalaisten yritysten kasvuedellytyksiä erityisesti alueilla, joissa väestö vähenee ja kansainvälisyys on elinvoiman ehto.
On aika ottaa pää pensaasta ja tunnustaa, että Suomen väestökehitys on katastrofaalinen. Syntyvyys on romahtanut vuodesta 2010 lähtien. Sen lisäksi, että toimimme kaikin tavoin niin, että suomalaisten toivoma lapsiluku toteutuu, emme saa hukata yhtään mahdollisuutta edistää opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Euroopassa on viiden vuoden päästä seitsemän miljoonaa työikäistä vähemmän kuin nyt. Osaavan työvoiman pula haastaa myös Pohjois-Pohjanmaan.
Väestökehitys on myös alueellisesti epätasapainossa. Nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikeuttaa lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä kattavasti. Lakimuutoksella on vakavia alueellisia vaikutuksia.
Lukuvuosimaksut johtavat pienten oppilaitosten lakkauttamisiin, kouluverkon supistumiseen, koulutuksen keskittymiseen ja työvoiman saatavuuden heikentymiseen. Jos lukio lakkaa, lukioiden ja peruskoulun yhteisille opettajille ei riitä enää tunteja. Tätäkö haluatte Kokoomus, Perussuomalaiset ja muut hallituspuolueet?
Suomen Yrittäjät ehdottaa aikalisää ja koulutuksen kokonaisstrategiaa ja perusteellista vaikuttavuusarviointia. Nyt on syytä linjata Suomeen toisen asteen koulutukseen tulemisesta suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin rakentamiseksi.
Osaavista nuorista tullaan jatkossa kilpailemaan Euroopassa. Syntyvyyden romahdus alkaa olla globaali ongelma. Lukuvuosimaksut heikentävät Suomen mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden kanssa, joissa toisen asteen opiskelijoilta ei peritä lukuvuosimaksuja, kun opiskelu tapahtuu maan kansalliskielellä.
Ulkomaalaisia opiskelijoita on eri puolilla Suomea jo yli sadassa lukiossa. Heitä on laajalti myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Nuoret opiskelevat joko suomeksi tai ruotsiksi. He ovat opetelleet kielitaidon lähtömaassaan.
Jos saamme tänne suomea tai ruotsia osaavia, motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita, heidät kannattaa ottaa avosylin vastaan. Valmistuttuaan he jäävät melkoisella varmuudella tänne töihin ja jatko-opintoihin. Tämä on koulutusvientiä, kasvutoimi ja osaratkaisu osaajapulaan.
Vajaiden luokkien täyttäminen on kuntatalouden kannalta järkevää. Opiskelijat tuovat oppilaitoksiin kansainvälisyyttä ja kuntiin elinvoimaa toimiessaan kausityöntekijöinä ja hyödyntäessään alueen palveluja.
Kun ratkaisemme osaajapulaa ja luomme Pohjois-Pohjanmaalle kasvua, meidän on käännettävä kaikki kivet.
Mikko Kinnunen
koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät