Suomea pidetään kansainvälisissä vertailuissa sataprosenttisena lukutaidon maana. Suomen koululaiset ovat menestyneet vuosi toisensa jälkeen OECD:n Pisa -tutkimuksissa. Maahanmuuttajien keskuudessa lukutaidottomuutta kuitenkin on. Maahanmuuttaja voi hallita oman äidinkielensä ja sen kirjoitusjärjestelmän, joka kuitenkin voi täysin poiketa omastamme.
"Kaikki eivät osaa lukea edes omalla äidinkielellään, joten heillä on aika täydellinen luku- ja kirjoitustaidottomuus, kertoo Tina Sundqvist Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälisten palvelujen yksiköstä.
"On vaikea sanoa yleistäen, että tietyistä maista tulevilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Osalla on hyvä koulutus ja he ovat opiskelleet englantia jonkin verran tai ainakin tunnistavat latinalaiset aakkoset."
Lukutaidottoman maahanmuuttajan työllistymisen tie on pakostakin pitkä. Peruskoulun käyneelle tie on jo helpompi. Jos koulutustausta puuttuu kokonaan, muuttuu tie pitemmäksi, ikävä kyllä", Sundqvist pahoittelee. "Meillä on koulutuksia, jotka kestävät 14 kuukautta ja alkavat luku- ja kirjoitustaidon koulutuksella ja jatkuvat kotoutumiskoulutuksella. Riippuu hyvin paljon henkilön taustasta ja koulutuksesta, miten nopeasti hän pääsee eteenpäin."
Pohjois-Suomen koulutuskeskuksessa on järjestetty maahanmuuttajille tarkoitettuja luku- ja kirjoitustaidon kursseja. 300 päivää kestävä lukikurssi on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen kirjoitus- ja lukutaidon oletustaso on nolla. "Heidän kanssaan aloitetaan aivan alkeista." Opettelemme, miten kynää pidellään tai miten kirjoitetaan viivoille. Ensimmäisinä oppikirjoina ovat kuvakirjat", koulutuspäällikkö Outi Heikkilä kertoo.
Tarvetta kursseille on, sillä kaikki halukkaat eivät ole kursseille mahtuneet. "Hakijoita on ollut aina enemmän, kun paikkoja", Heikkilä pahoittelee.
Kotokurssin oppilaat ovat suomen kielen opinnoissaan jo pitemmällä. Usealla heistä on kotimaassa hankittu korkea koulutustausta. "Sitä suomea, mitä opimme täällä tunneilla, ei kukaan puhu täällä Oulussa", koto-kurssin oppilas Muhammd Mofaq harmittelee.
Verbien taivutus tuottaa oppilaille vaikeuksia, kertoo aikuiskoulutuskeskuksen opettaja Pertti Huovinen. Taivutuksista on saatu monet makeat naurut. "Menen kotimaahani tappamaan ystäväni", on kirvoittanut vieruskaverilta kommentin: "Aiotko ottaa kalashnikovin matkaan?"
"Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua. Joissakin kulttuureissa ajatellaan, että naisen paikka on kotona, joten naisten on vaikea opiskella perheen kasvaessa. Kielitaito jää siihen, mitä äidit oppivat lapsilta", Huovinen kertoo.