Kehittämistavoitteet äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseksi maailmasta samoin kuin muutkin YK:n vuosituhatjulistuksessa esitetyt tavoitteet ovat konkreettisempia kuin koskaan aikaisemmin ovat olleet.
Kaikki maailman maat ovat ensimmäistä kertaa pystyneet sopimaan kahdeksan kohdan kehitystavoitteista, jossa toisena kohtana on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille.
Vaikka maailmassa koko ajan lapsia pääsee yhä enemmän kouluun, joka viides henkilö maailmassa on edelleenkin lukutaidoton. Tytöt ovat huonommassa asemassa kuin pojat, joten suurin osa lukutaidottomista on naisia.
Kehitysmaa-asiat ja kansainvälisyys oli tietoisesti valittuna aiheena keskiviikkona Rovaniemellä, kun Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto järjesti "2015 Meidän pitää muuttaa maailmaa"-tiedotuskampanjan Lapin yliopistolla.
Marraskuun aikana 20 paikkakunnalla pidettävissä tilaisuuksissa teemana on kullekin paikkakunnalle ominainen piirre. Kansainvälisen matkailukaupungin ja yliopiston vuoksi se oli Rovaniemellä kansainvälisyys. Samaan aikaan Oulussa pidetty tilaisuus painottui teknologiaan.
Koordinaattori Jari Kivistö Maailma haasteena-hankkeesta uskoo, että jos äärimmäiseen köyhyyteen voidaan vaikuttaa, niin muutkin YK:n vuosituhatjulistuksessa mainitut asiat ovat helpompi toteuttaa.
Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisen aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen ja odottavien äitien terveyden parantaminen ovat seuraavia tavoitteita. Suuria haasteita ovat myös hivin ja aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen takaaminen ja hännänhuippuna globaali kumppanuus kehityspyrkimyksissä.
Suomen kehitysyhteistyön päätavoite on köyhyyden vähentäminen. Köyhyyden vähentämisessä ja edes jonkinlaisen oikeudenmukaisuuden ajamisessa on työmaata, kuluttaahan yksi viidesosa maapallon väestöstä 75 prosenttia kaikesta hyvinvoinnista. Kivistö uskoo, että viime vuosikymmenellä tehty arvio ei ole paljonkaan muuttunut tähän päivään verrattuna.
Kehitysyhteistyötä keskitetysti
Suomen hallitus valmistelee kehitysmaapoliittista ohjelmaa, jossa se sitoutuu kehityspyrkimyksiin kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Ulkoministeriön opetusalan neuvonantaja Heikki Kokkala kertoi, että Suomi vähentää pitkäaikaista kehitysapua tarvitsevien maiden määrää kahdella kolmelle kymmenestä. Suomi luopuu näissä maissa projekteista ja tukee kehitystä kolmella sektorilla kussakin maassa maan hallituksen osoittamissa kohteissa.
Kanavoimalla Suomen tuki entistä harvempiin, mutta suurempiin yhteistyökokonaisuuksiin voidaan odottaa myös tuloksia. Kokkalan mukaan Suomi odottaa tuloksia, mutta sitä ei kiinnosta se, millä tavalla ne on tehty.
Rovaniemen tilaisuudessa kolmisenkymmentä opiskelijaa kuunteli Sinikka Roosin esitystä työmahdollisuuksista ulkomailla ja kansanvälisissä järjestöissä. Apulaisasiantuntijoiksi YK:iin rekrytoidaan vuodessa kolmisenkymmentä henkilöä ja saman verran EU:n palvelukseen. Hakijoita on vaihtelevasti, yhtä paikkaa kohti 20-100.