Lauri Vehkaoja kirjoitti kielenhuollon tärkeydestä ja sen arvioinnista äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon ylioppilaskokeessa (Kaleva 10.10.). Hän totesi aivan oikein, ettei lukutaidon kokeen arvostelussa painoteta kielenhuollon normien hallintaa. Tämä johtuu siitä, että lukutaidon kokeessa keskitytään nimenomaan lukutaidon arviointiin.
Kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa.
Viimeksi mainitun painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Kieliasun moitteettomuutta tai oikeakielisyysnormien noudattamista ei ole erikseen mainittu esitystapaa koskevassa kriteerissä, koska ne eivät ole yhteydessä lukutaidon tasoon.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen kuuluu lukutaidon kokeen lisäksi kirjoitustaidon koe, jossa kieleen ja kieliasuun liittyvät arviointikohteet ovat keskeisiä. Huolitellulla yleiskielen hallinnalla ja tekstien rakentamisen taidolla on siis edelleen tärkeä rooli äidinkielen kokeessa.
Ylioppilastutkintolautakunta
Tiina Tähkä
pääsihteeri
Minna-Riitta Luukka
äidinkielen jaoksen puheenjohtaja