Puolueensa puheenjohtajan ja sen jälkeen nähtävästi pääministerin tehtävät ensi kesänä jättävä Matti Vanhanen tuntuu olevan räväkällä tuulella. Aalto-yliopiston avajaisissa perjantaina hän kannusti Suomea lopulta luopumaan "allergiasta myydä suomalaista koulutusta lukukausimaksuin maailmalle". Vanhanen toivoi, että tehtäisiin "mahdollisimman nopeasti mahdolliseksi Aalto-yliopistossa korkeatasoisen opiskelun myynnin EU:n ulkopuolisille opiskelijoille".
Ehdotus ei ole mitenkään uusi. Aiheesta on keskusteltu Suomessa vuosikaudet. Valmista ei ole toistaiseksi tullut. Yliopisto-opiskelun maksuttomuus on ollut mitä ideologisin kiistakysymys. Vasemmisto on vastustanut ajatusta siinä pelossa, että sen myötä avautuu tie lukukausimaksuille kauttaaltaan, myös suomalaisille. Samoin opiskelijajärjestöt ovat asettuneet vastustamaan ulkomaalaisille aiottuja lukukausimaksuja.
Maksujen puolustajat taas ovat katsoneet, että ilmaisuus tekee tutkinnoista epäilyttäviä, sillä yliopistotutkinnon hankkiminen on monissa maissa kallista. Samalla on ajateltu, että stipendejä suuntaamalla Suomi saisi hankituksi korkeakoulutukseen kaikkein lahjakkaimpia opiskelijoita esimerkiksi kehitysmaista.
Vanhasen esitys kannattaa vihdoin laittaa toimeen. Kun yliopistot vuodenvaihteessa kokivat melkoisen muutoksen ja saivat lisää mahdollisuuksia, suorastaan velvollisuuksia, ulkopuolisen rahan hankkimiseen, on luontevaa myös myydä koulutuspalveluja.
Mielessä vain täytyy pitää, ettei yliopistokoulutuksen myynti ole aivan yksinkertaista. Ensiksi tuotteen eli koulutuksen täytyy olla kunnossa, ensiluokkaista. Toiseksi sitä pitää osata myydä. Kolmanneksi suomalaiset yliopistot joutuvat lisäämään tuntuvasti englanninkielistä opetustaan tehdäkseen itsestään houkuttelevan.
Suomalaiset ovat perinteisesti tunnettuja huonoista myynti- ja markkinointitaidoistaan. Yliopistoilla tätä kokemusta ja osaamista on suorastaan vähän.
Ei pidä kuvitella, että maksullisuus tuottaa kovin suuria tuloksia ensimmäisinä vuosina. Luultavasti oppilasvirta EU:n ulkopuolelta tyrehtyy täysin ilman kunnollista stipendijärjestelmää. Lisäksi ulkomaalaisen näkökulmasta maksulliset opinnot Pariisissa, Lontoossa tai vaikkapa San Franciscossa saattavat olla huomattavasti Suomea houkuttelevampia.
Jostakin on kuitenkin alettava. Jos suomalainen koulutus todella on maineensa väärti, kyllä se lopulta kaupaksi käy.
paakirjoitus@kaleva.fi