Suomi pystyy yhä edelleen ylpeilemään maailman kovimman lukukansan maineella ja kattavalla kirjakauppojen verkollaan, mutta ei välttämättä kauan.
Kirjakauppa-ala on joutunut muun vähittäiskaupan tavoin rajuun talouskurimukseen. Kannattavuus heikkenee vauhdilla. Viime vuonna kirjakauppaketjujen liikevaihto laski 3,5 prosenttia.
Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan suurimpien kirjakauppaketjujen myynti laski viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tahti on ollut yhtä murheellinen, myynnistä on hävinnyt neljä prosenttia.
Myynnin putoaminen ja kirjakauppojen kannattavuuden heikkeneminen näkyvät valitettavasti parhaillaan myös Oulun kokoisessa, kohta 200 000 asukkaan monipuolisessa kulttuurikaupungissa.
Muutaman viikon kuluttua kaupungin keskustassa toimii enää yksi varteenotettava kirjakauppa. Kaleva kertoi 22.9., että kaksi kirjakauppaa lopettaa toimintansa Oulussa.
Kipa-kirjakauppa Oulunsalossa sulki ovensa kaksi päivää sitten lauantaina. Akateeminen kirjakauppa myy viimeiset opuksensa lokakuussa.
Akateeminen lähtee etuajassa, kun perinteisen laatukirjakaupan omistus siirtyy ruotsalaiselle Bonnier Books -yhtiölle ensi kuussa. Bonnier ei halua jatkaa toimintaa Oulussa, vaikka muu Stockmann-tavaratalo pysyy avoinna vielä ensi vuoden.
Kirjakauppojen väheneminen näkyy kuluttajalle yksipuolisempana valikoimana ja muun muassa vähälevikkisen kirjallisuuden puuttumisena myyntihyllyiltä. Tästä on esimakua. Esimerkiksi tietokirjojen myynti kutistui seitsemän prosenttia viime vuonna.
Vaikka kirjakauppa-ala on ahdingossa, suurin osa kirjoista myydään asiakkaalle edelleen perinteisestä myymälästä.
Digikirjojen menekkiä ei voi vielä pitää varsinaisena syynä myymälöiden kuihtumiseen, mutta se on kuitenkin laiha lohtu tulevaisuudessa. Kulurakenteeltaan kevyempien verkkokirjakauppojen myynti on kasvussa ja verkkokaupat ovat valtaamassa markkinoita.
Kun alan myyntirakenne mullistuu lähivuosina, on mahdollista ettei suuristakaan kaupungeista löydy kirjakauppaa.
Kirjakauppojen häviämisellä on oma vaikutuksensa myös haluun lukea. Katukuvassa näkyvä kirjakauppa viestii lukutaidon arvostuksesta.
Lukukeskuksen viime maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan nuorten asenne lukemiseen on käynyt vuosien mittaan kielteisemmäksi.
Suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset ovat lukijoina yhä maailman kärkijoukoissa, mutta taso laskee jatkuvasti. Tutkimuksessa käytetyn 45 vertailumaan joukossa suomalaisten neljäsluokkalaisten lukuinto oli laskenut jo toiseksi matalimmaksi.
Suomalaiskoululaiset osaavat lukea, mutta eivät viitsi tarttua kirjaan. Tämä on kansantaloudellinen uhka, joka rapauttaa koulutuksen tasa-arvoa ja sulkee uramahdollisuuksia.
Pääkirjoitus