Liikenne: Kuusi kaistaa su­ju­voit­ti Poh­jan­tien lii­ken­net­tä – Ky­syim­me, koska oi­keal­ta saa ohittaa

Mainos: Kalevan ti­laa­jan kump­pa­ni­etu­na liput puoleen hintaan Kär­pät-Pe­li­cans ke 27.10. peliin.

Luk­ka­ri­sen hirt­to­puul­la tehtiin kan­san­tai­kuut­ta

Taavetti Lukkarisen hirttopuun muistomerkin kaivauksissa tehdyt löydöt viittaavat siihen, että Lukkarisen haamun kummittelu on haluttu estää.

Naudan sääriluu oli haudattu muistomerkin alle pystyyn. Sen sisälle oli laitettu rautalangasta tehty koukku ja luuydinkanava oli tulpattu kahdella lasinpalalla.
Naudan sääriluu oli haudattu muistomerkin alle pystyyn. Sen sisälle oli laitettu rautalangasta tehty koukku ja luuydinkanava oli tulpattu kahdella lasinpalalla.

Taavetti Lukkarisen hirttopuun muistomerkin kaivauksissa tehdyt löydöt viittaavat siihen, että Lukkarisen haamun kummittelu on haluttu estää.

Muistomerkin alta on löytynyt maahan haudattu pätkä naudan sääriluuta. Luun kanssa maahan oli haudattu pala rikkinäistä kengänpohjaa.

Vielä on epäselvää, milloin luu ja kengänpohja on kaivettu maahan. Hirttopaikan kaivauksia organisoiva arkeologi, filosofian tohtori Janne Ikäheimo arvioi, että esineet olisi haudattu maahan 25 vuoden sisällä muistomerkin pystyttämisestä.

”Marmon-merkkisistä kengistä löytyi alustavasti tietoa vuosilta 1933–48, mutta tietoa on tähän mennessä löytynyt hyvin vähän. Voi olla, että niitä on valmistettu myöhemminkin”, hän sanoo.

Ikäheimon mukaan esineet on haudattu tarkoituksella, mutta hautaamisen syitä hän pystyy esittämään vain spekulaatioita.

”Alustava tulkinta on, että tässä on harjoitettu kansantaikuutta, jolla on pyritty estämään Lukkarisen palaaminen kummittelemaan myöhemmin”, hän sanoo.

Ikäheimon mukaan rikkonaisen kengänpohjan uskottiin pitävän vainajan paikoillaan.

”Kun kenkä on rikki, sielu ei pääse liikkumaan.”

Yksi vainajan paikoillaan pitämiseen liittyvä teko oli myös ristien kaivertaminen lähellä hirttopaikkaa oleviin puihin. Ristejä on etsinnässä löytynyt 14 kappaletta.

Lukkarisen hirttämisestä kiertävissä tarinoissa on kerrottu, että oululaiset olisivat vierailleet hirttopaikalla ahkerasti muistelemassa vainajaa. Ikäheimo pitää kuitenkin mahdollisena, että kyse olisi ollut vainajan lepyttelystä.

”Hirttämistä on pidetty kaameana tapahtumana ja se on koskettanut kaupunkilaisia. Kun lukee kertomuksia Taavetin uudelleen hautaamisesta, niissä puhutaan kauniista arkusta ja Taavetti-parasta. Se viittaa lepyttelyyn.”

Lukkarisen hirttopuun muistomerkki rakennettiin vuonna 1935. Ilmeisesti sitä ei ole rakennettu hirttopuun ympärille, sillä hirttopuut on perimätiedon mukaan kaadettu vuosina 1916–17

Muistomerkistä on vuosien saatossa kadonnut seitsemän siinä olleesta 24 rautaisesta rististä. Selitystä sillle, milloin ja miksi ristit ovat kadonneet, ei ole vielä löytynyt.