Ylioppilastutkinnon tuloksiin perustuvia lukioiden paremmuusvertailuja julkaistiin tänä vuonna parikin: MTV3:n uutiset omansa sekä Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat toisen. Tulokset eivät olleet identtisiä, koska MTV3 vertaili kaikkia ylioppilastutkintoon kuuluvia aineita kun taas HS ja IS ottivat huomioon vain neljän pakollisen aineen pisteet.
Tästä syystä esimerkiksi MTV3:n listan kolmonen ei mahtunut lehtien listalla kymmenen parhaan joukkoon. Häntäpäissäkin oli eroja. MTV3 ei ottanut listalle lukioita, joissa oli alle kymmenen kirjoittajaa, koska satunnaistekijöiden merkitys korostuu silloin. Lehdet taas sijoittivat listoilleen kursailematta esimerkiksi Enontekiön lukion, jossa kirjoittajia oli neljä, ja Kinnulan lukion, jossa kirjoittajia oli viisi. Nämä ovat lehtien mukaan kaksi huonoimmin menestynyttä lukiota.
Jo näiden erojen perusteella tulee selväksi, että "paremmuusjärjestykset" eivät ole lopullisia totuuksia.
Listojen kärkipää näytti kuitenkin pääosin samalta: parhaat tulokset tulivat taas suurten kaupunkien vanhoista maineikkaista lukioista. Tässä suhteessa Pohjois-Suomesta löytyi pari kolme hienoa poikkeusta: Puolangan lukio oli yli 400 päivälukion joukossa lehtien listalla sijalla 33 ja MTV3:n listalla sijalla 24. Myös Pyhäjoen ja Posion lukiot menestyivät hienosti.
Voi huoletta arvioida, että vertailujen kärkilukioissa on erinomaisen oppilasaineksen ohella osaavat opettajat ja innostava ilmapiiri. Jos jokin noista on rempallaan, lukiossa ei päästä huipputuloksiin. Ja toisin päin: huipputuloksiin ei vie yksin erinomainen opettajakunta, hyvä ilmapiiri tai lahjakkaat oppilaat. Menestys kirjoituksissa on usean osatekijän summa.
Sijaa pohdinnoille lukioiden etevyydestä jää kuitenkin nyt julkaistujen listojen jälkeenkin. Pitääkö lukion menestystä mitata yksin ylioppilaskirjoituksilla vai esimerkiksi sillä, miten opiskelijat pääsevät lopulta jatko-opintoihin? Tai onko lukio huipputasoa silloin, jos se kykenee jalostamaan heikoin tai keskinkertaisin numeroin sisään tulleista oppilaista hyviä ylioppilaita? Sitähän voi pitää jopa vaativampana urakkana kuin sitä, että huippulahjakkaista peruskoulun päättäneistä koulutetaan huipputason ylioppilaita.
Lisävaloa lukioiden jalostuskykyyn saataisiin, jos vaikkapa Kinnulassa ja Enontekiöllä peruskoulun päättäneet lähtisivät lukioon Suomalaiseen yhteiskouluun Helsinkiin ja jos kyseiseen huippulukioon hyväksytyt saisivatkin opetuksensa Kinnulassa ja Enontekiöllä. Tällaista koetta tuskin tullaan kuitenkaan näkemään.