Valtakunnan hallitus päätti keväällä ”puolivälikatselmuksessaan” lukiouudistuksen toteuttamisesta. Hyvä niin, mutta mitä se tarkoittaa?
Haluan nostaa esiin joitakin näkökulmia koulutuksen järjestäjän vinkkelistä. Väitänpä, että koulutuskentän painokkain keskustelu ja vääntäminenkin jo lähiaikoina käydään tämän teeman ympärillä.
Lukiokoulutuksen vetovoimaa ja houkuttelevuutta on syytä kohottaa. Lukio-opinnot tähtäävät pääosin korkeakouluopintoihin, joten suunta on selvä. Monet tiedemaailman ja elinkeinoelämän vaikuttajat ovat viime aikoina tuoneet julki käsityksensä osaamisvajeen lisääntymisestä.
Myös lahjakkaiden nuorten häipymisestä ulkomaisiin yliopistoihin on kannettu huolta. Ovatko ulkomaiset yliopistot kiinnostuneempia nuoristamme kuin kotoiset?
Lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä konkreettista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Toki näin tehdäänkin, mutta parantamisen varaakin on. Esimerkiksi riuskasti eteneville lukiolaisille on syytä suoda mahdollisuus korkeakouluopintoihin jo lukioaikana. Samoin virkamiesruotsi on järkevää ja motivoivaa liittää lukio-opintoihin sekä verkko-opintoja tukea.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa mainittavaa on osaamisperusteisuus ja osaamisen tunnustaminen. Tätä voitaisiin hyödyntää lukiossakin ainakin kieltenopinnoissa ja matematiikassa. Ei ole kovin mielekästä kerätä opintomerkintöjä kurssien määrässä, jos osaaminen voidaan näyttää muulla tavoin.
Lukioissa on vastikään otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat, jotka kannustavat arvioinnin kehittämiseen ja teemaopintoihin. Opettajat ovat jo tarttuneet kiitettävästi toimeen.
Opetusministerin mukaan lukiouudistus tehdään lukiolakia ja -asetuksia muuttamalla. Tällöin ei vältytä tuntijakokeskustelulta. Viime kierroksella törmättiin yleissivistyksen käsitteeseen, ja mainittavat muutokset jäivät tekemättä. Kuitenkin pedagogisesti on tunnustettu, että laajempien kokonaisuuksien opiskelu ja hahmottaminen tukee sekä oppimista että muita valmiustaitoja.
Mallia voisi ottaa vaikka IB-opetussuunnitelmasta, jossa perinteiset oppiaineet on koottu kokonaisuuksiksi, joista opiskelija voi rakentaa opinto-ohjelmansa. Ei kai kukaan kehtaa ääneen väittää, että IB-koulutus ei olisi yleissivistävää siinä missä kansallinenkin!
Opetus- ja kulttuuriministeriöön on koottu erillinen lukioyksikkö työtä tekemään. Ministeriölle on syytä antaa tunnustusta, sillä kuluvan lukuvuoden aikana kenttää kuunnellaan maakuntakierroksilla ja keskustelutilaisuuksilla. Lisäksi uudistusta varten on ministeriöön nimetty kehittämis- ja seurantaryhmä, jossa Oulun kaupungillakin on kunnia olla mukana.
Hallituksen pyrkimyksenä on jättää esitys uudesta lukiolaista eduskunnalle keväällä 2018. Toivottavasti ylioppilastutkinnon uudistukset sekä korkeakoulujen valintaprosessit saadaan pakattua samaan pakettiin.
Avointa ja ennakkoluulotonta vaikuttamista vaaditaan nyt!
Pekka Fredriksson
lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja
Oulun kaupunki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.