Viime vuonna 17-19-vuotiaiden tyttöjen puhelumäärät Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämään lasten ja nuorten puhelimeen liki kaksinkertaistuivat. Aiempiin vuosiin verrattuna myös keskustelun aiheissa näkyy selkeä muutos. Kun poikia puhuttivat yhä eniten seksi, seurustelu ja ihmissuhteet, tyttöjen puheluista peräti 36 prosenttia koski mielenterveysongelmia. Eniten tytöt puhuivat itsetuhoisuudesta, ahdistuksesta ja masennuksesta.
"Syitä voidaan hakea siitä, että kyseessä ovat lama-ajan lapset. Yhteiskuntaa koetelleet säästöt, ja perheiden epävakaa tilanne näkyvät vuosienkin jälkeen. Nuoret kokevat myös paineita opiskeluista ja tulevaisuudesta", toteaa lasten ja nuorten puhelimen ja netin aluevastaava Maarit Väyrynen MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiristä.
Lasten ja nuorten puhelimen toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelu- ja mielenterveystyötä. Kouluterveyskyselyn 2004 mukaan jopa 26 prosenttia lukion 1. ja 2. vuotta käyvistä tytöistä kärsii jonkinasteisesti masennuksesta. Pojilla lukema oli 16 prosenttia. Hälyttävä tilanne on pysynyt samalla tasolla usean vuoden ajan.
Oulun toiminta lopetusuhan alla
Oulussa on yksi maan seitsemästä puhelinpäivystyspisteestä. Lähimmät toimipisteet Rovaniemellä ja Vaasassa lopettivat toiminnan rahapulassa vuonna 2003. Pohjois-Pohjanmaan piirissä on myös jouduttu harkitsemaan toiminnan lopettamista.
Päivystyksen sulkeminen johtaisi siihen, että puhelut ohjautuisivat eteläisempiin puhelinpisteisiin ruuhkauttaen niitä.
Viime vuonna Oulun päivystyspiste vastaanotti 11 000 puhelua, eli noin 30 yhteydenottoa päivässä.
"Esimerkiksi Keski-Suomen piirissä toimintaa tukevat alueen kaikki 30 kuntaa erilaisina ostopalveluina. Pohjois-Pohjanmaan 41 kunnasta vain yhdeksän avustaa toimintaa", piirin toiminnanjohtaja Leena Huhanantti toteaa.
Kuntien avustusten määrä on vuodessa noin 3 500 euroa.
"Oulu Pop History -konsertin tuotto on lahjoitettu jo meille jo kahdeksana vuonna peräkkäin. Se on enemmän kuin kuntien osuus, ja on pitänyt puhelinta pystyssä", Huhanantti kertoo.
Mikäli alueen kunnat avustaisivat toimintaa 25 sentillä jokaista 7-18-vuotiasta asukastaan kohden, kertyvällä noin 16 000 euron summalla toiminta turvattaisiin vuosiksi eteenpäin.
Kempele tukee neljänneseurolla
Kempeleen kunta on avustanut Oulussa sijaitsevan Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen toimintaa sen perustamisesta alkaen. Tällä hetkellä Kempele avustaa toimintaa 25 sentillä jokaista 7-18-vuotiasta asukastaan kohden.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Maarit Valkamalle päivystyspuhelimen ansiot ovat tuttuja.
"Olen ollut itse vastaamassa puheluihin 1990-luvun loppupuolella. Silloin näin sen, mitä se on kun lapsilla ja nuorilla ei ole kontaktia, eikä ketään jolle uskaltaisi puhua. Palveleva puhelin on korvaamaton keskusteluapu, ja siksi olen aina kannattanut avustuksen myöntämistä", Valkama toteaa.
Noin 14 000 asukkaan Kempeleen väestöstä 30 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Kunta tekee MLL:n kanssa yhteistyötä myös lastenhoitopuolella.
Murrosikäinen ei ole aikuinen
Suurin osa lasten ja nuorten puhelimeen soittavista on 11-13-vuotiaita. Eniten kaivataan kuuntelijaa, ja suurin osa keskusteluista onkin päivän kuulumisten kertomista.
Murrosiän kynnyksellä mietityttävät myös oma kehitys ja seksiasiat.
Osa soittaa myös pelkästään siksi, ettei kotona ole mitään tekemistä. Aikuista kuitenkin kaivataan, vaikka kuulumisten kyselyt ensin torjuttaisiinkin uteluina.
"Lasten itsenäisyys on nykyään ylpeyden aihe, mutta se voi kostautua. Nuorenkin pitää saada aikuisen huolenpitoa", Maarit Väyrynen kiteyttää.