Sitran tiistaina julkistama ehdotus nelivuotisesta ammattilukiosta ei sisällä mitään käytännön malleja kokeilun toteuttamisesta. Lapin yliopiston sosiologian professorin Asko Suikkasen mukaan ammattilukio ei kuitenkaan tarkoittaisi "uusien seinien rakentamista" vaan esimerkiksi Oulun seudun ja Tampereen kaltaisten kaksoistutkintoon tähtäävien käytäntöjen laajentamista.
Ehdotuksessa ei oteta kantaa siihen, kuka lukio-opetuksen järjestäisi. Tähän ongelmaan on törmätty jo useaan otteeseen Oulun seudulla, jossa ammatillista koulutusta järjestävä kuntayhtymä (Osakk) on havitellut jäsenkunnistaan lukiota hallintaansa. Oma lukio on kunnille tärkeä imagotekijä ja ajatus siitä luopumisesta on herättänyt voimakkaitakin intohimoja. Muuten yhteistoimintaa ammatillisen puolen kanssa ei vastusteta, päinvastoin.
Muhos on ollut kenties eniten esillä kuntayhtymän haarukoinnissa. Sielläkin sivistyslautakunta on jo yksimielisesti esittänyt, ettei lukiosta pitäisi ryhtyä kauppoja hieromaan. Muista kunnista lähinnä vain Haukipudas vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta sielläkin asiaa vielä puntaroidaan.
Kuntayhtymä on pyytänyt jatkoneuvotteluihin halukkaita kuntia ilmoittautumaan vuoden loppuun mennessä. Oulun kanta on jo selvä: ei kiinnosta.
Yhteistyötä
ei vastusteta
Muuten yhteistyötä Oulun kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä ollaan kyllä lisäämässä. Aivan uutta on ensi syksynä Kuusiluodon lukiossa alkava yhteistyömuoto, jossa 40 ammattiopiskelijan ryhmä suorittaa ammatillisia opintoja ja lukio-opintoja jaksoittain. Nykyistä kaksoistutkintoa laajempi opintokokonaisuus vedetään läpi neljässä vuodessa.
Kempele on vetäytynyt lukioneuvotteluista yhtä selkeästi kuin Oulu. Oulunsalon ja Muhoksen sivistyslautakunnat esittävät yksimielisesti, ettei lukiota luovuteta, Kiimingissä muotoilu on hieman pyöreämpi. Haukiputaalla asiaa pohditaan vakavasti, mutta kantaa ei ole vielä otettu.
Nimilista kiertää Muhoksella
Muhoksella asian odotetaan tulevan esille ensi viikolla kunnanhallituksen kokouksessa. Siihen saakka muhoslaiset kierrättävät nimilistaa, jolla vedotaan lukion säilyttämiseksi kunnan omassa hallinnassa. Asialla ovat etupäässä kuntalaiset ja lasten vanhemmat. Heidän mielestään lukion hallinnan siirtämisestä ei ole syytä ryhtyä neuvottelemaan, mutta yhteistyötä voidaan toki muuten lisätä ja kehittää.
Muhoksen sivistyslautakunnan kielteinen kanta lukion luovuttamiselle perustuu vasta pari kuukautta sitten valmistuneeseen sivistystoimen strategiaan, jossa lukio on tärkeä osa kunnan imagoa, koulutuskulttuuria ja palvelua.
"Strategiaa valmisteltiin toista vuotta, eikä siitä haluttu heti lähteä poikkeamaan", kertoo sivistyslautakunnan puheenjohtaja Harri Häkkinen (kesk).
"Ei ole täyttä varmuutta, että lukio tulisi säilymään jatkossakin Muhoksella", huomauttaa Häkkinen ja viittaa tapaan, jolla Osakk on käsitellyt luonnonvara-alan koulutusyksikköjä: siirtouhkaukset ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus.
Osakk on perustellut oman lukion tarvetta sillä, että nykysysteemillä opiskelijoiden pitää kulkea oppilaitoksesta toiseen ja työjärjestysten yhteensovittaminen on hankalaa. Omalla lukioluvalla kuntayhtymä voisi antaa lukiokoulutusta kaikissa oppilaitoksissaan. Kun uusia lukiolupia ei alueelle myönnetä, jää ainoaksi vaihtoehdoksi lukioluvan siirtäminen jostain alueen kunnasta kuntayhtymälle.
Sitran esityksessä ammattilukion tarvetta perusteltiin muun muassa ammattikoulutuksen vetovoiman parantamisella. Ammattilukioissa opiskeltaisiin sekä ammatillisia että yleissivistäviä aineita, ja opiskelijat voisivat siirtyä valmistuttuaan suoraan töihin. Nykyisin monet ammattiin opiskelevat keskeyttävät ja jäävät valmistuttuaan työttömiksi.
Oululainen lehtori Kai Hissa kommentoi huolta aiheelliseksi, mutta piti ratkaisuehdotusta väärin suunnattuna.
Hissan mukaan suurin ongelma peruskoulun päättäneiden nuorten kohdalla on se, että varsinkaan pojista iso osa ei jatka opiskeluaan peruskoulun jälkeen.