Monen kainuulaisen lukiolaisen on muutettava kotoaan, jos maakuntavaltuusto päättää maanantaina asettaa lukion jatkumisen ehdoksi vähintään 16 ensisijaista hakijaa kevään yhteishaussa.
Puolangalla, Paltamossa ja Hyrynsalmella hakijarajan asettamisen perusteita pidetään kestämättöminä.
Lukioiden lopetusta vaativat sanovat pienten koulujen tulevan liian kalliiksi. Kolmen pienen lukion ja Suomussalmen oppilasmäärältään hieman suuremman opinahjon muodostama filiaalilukio on kainuulaisille veronmaksajille kuitenkin nyt edullisin lukioyksikkö opiskelijaa kohden.
"Meillä käytetään paljon etäopetusta, ja sen tehokkuutta on epäilty. Olimme kuitenkin MTV3:n vertailussa viime keväänä koko Pohjois-Suomen paras lukio", näpäyttää Puolangan lukion apulaisrehtori Tuomas Karjalainen.
Puolangan kunnanhallitus toteaa maakuntavaltuustolle toimittamassa lausunnossa, että ainoaksi perusteluksi pienten lukioiden lakkauttamiselle on lopulta jäänyt vain isojen lukioiden sijaintikuntien edustajien poliittinen tahtotila.
Osoitteeksi Oulu
Hyrynsalmi huomauttaa, että kunnan lukio on korkeiden valtionosuuksien takia maakunnalle käytännössä ilmainen. Paltamosta muistutetaan, että kahtena seuraavana vuonna peruskoulunsa päättävien määrä nousee kunnassa.
Myöskään ensisijaisesti tiettyyn lukioon hakeneiden määrä ei kerro totuutta tulevasta oppilasmäärästä. Esimerkiksi Paltamossa ensisijaisia hakijoita oli viime keväänä 23, mutta kotikunnan lukiossa aloitti 32 uutta oppilasta.
Puolangan nuoret tietävät, mitä lukion lopetus tarkoittaisi: yli 16-vuotiaita nuoria ei kunnassa näkyisi kuin ehkä viikonloppuisin. Kotona asuen ei opiskelu onnistu, sillä lähimpään lukioon Suomussalmelle on matkaa 70 kilometriä.
"Jos omaa lukiota ei ole, lähden Ouluun. Sinne on menossa moni muukin", kertoo yhdeksännen luokan oppilas Mikko Väisänen.
Abiturientit Lauri Nykänen, Hanna Nuorala ja Tytti Kaikkonen vahvistavat asian. Maakuntahallinnon kaavailut oppilaiden siirtymisestä muihin Kainuun lukioihin eivät toteudu ainakaan Puolangalla.
"Tällainen epätietoisuus on jo tehnyt vahinkoa. Itsekään en pian maailmalle lähtiessäni takuulla mainosta, että muuttakaa Kainuuseen", Nuorala vannoo.
Apulaisrehtori Tuomas Karjalainen muistuttaa, että oman lukion merkitys on kunnalle erittäin suuri.
"Moni perhe jättää muuttamatta kuntaan, jos siellä ei ole omaa lukiota. Ja varmasti sekin mietityttää, muuttaisiko koko perhe pois, jos nuorille ei ole tarjolla lukiota. Nuoren lukiossa käynti kaukana kotoa myös maksaa melkoisesti, ilmaisia asuntoloita kun ei lukiolaisille ole tarjoilla."
Karjalainen tähdentää, että lukion alasajo veisi vakavasti pohjaa myös perusopetukselta. Puolangallakin kaikki koulut toimivat samassa rakennuksessa ja opettajat ovat pitkälti yhteisiä. Ilman lukiota perusopetuksessa ei riitä tunteja erikoistuneiden opettajien palkkaamiseen kaikkiin aineisiin.
Lukioistaan kiinni pitävät kunnat muistuttavat myös, että tilanne ei ole omiaan lähentämään Kainuun kuntia kohti mahdollisia kuntaliitoksia. Kun palveluja ollaan väkisin viemässä kauas, näkemys oman kunnan välttämättömyydestä vain kirkastuu.