Kansanliikkeen ansiosta Pelkosenniemen kuntaa ei liitetty Kemijärveen, vaan talousvaikeuksista huolimatta kunta jatkaa itsenäisenä. Tänään Pelkosenniemen lukion vuoro on olla liipaisimella, kun ensin päivällä kunnanhallitus ja myöhemmin illalla kunnanvaltuusto päättävät, tarvitaanko kunnassa omaa lukiota.
Mikäli lukion toiminta päätetään lakkauttaa, uusia oppilaita ei ensi syksynä enää oteta sisään.
Kovin ruusuisilta lukion puolustajien toiveet eivät etukäteen vaikuta, sillä lukion ensimmäiselle luokalle olisi ensi syksynä tulossa vain kaksi oppilasta. Rehtori Seppo Herrasen mielestä aivan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.
"Meillä on lukiossa tällä hetkellä 24 oppilasta. Alustavat tiedot yhteishausta kertovat, että ensi syksynä lukioon olisi todella tulossa vain kaksi uutta oppilasta. Kuitenkin pari, kolme yläasteen päättävää oppilasta on asettanut Pelkosenniemen lukion vaihtoehtoiseksi jatkopaikaksi."
Herranen olettaa, että myönteisessä tapauksessa lukion ensimmäiselle luokalle tulisi ehkä 3-5 oppilasta, jolloin kunnassa jatkaisi syksyllä lukio, jossa nykyisen 24 oppilaan sijasta olisi 18-20 oppilasta.
Lukio
myös työllistää
Herranen muistuttaa, että lukion kulut katetaan suurimmaksi osaksi valtionosuuksilla. Kun koulutilat ja opettajavoimat ovat Pelkosenniemellä yläasteen kanssa suurimmaksi osaksi yhteiset, kunnan panostus koulun jatkamiseksi ei olisi mitenkään ylivoimainen.
"On muistettava, että lukio myös työllistää. Todennäköisesti lukion lakkauttaminen merkitsisi jollakin aikavälillä myös poismuuttoa kunnasta", Herranen sanoo.
Kunnanhallitus on käsitellyt lukion kohtaloa aikaisemmin kahdesti ja molemmilla kerroilla päätynyt suosittelemaan lakkauttamista. Viimeksi asiaa käsitteli sivistyslautakunta, joka puolestaan puolsi lukio-opetuksen jatkamista.
Lakkautuspuheet karkottivat oppilaita
Kunnanhallituksen toiminnassa rehtori Herrasta kismittää se, ettei se kummallakaan käsittelykerralla selvittänyt lukio-opetuksen lakkauttamisen seurauksia.
"Jo pelkästään puheet lukion lakkauttamisesta pudottivat lukion oppilasmääriä. Oppilaan kannalta on ymmärrettävää, että hän haluaa sellaiseen lukioon, jonka tulevaisuus on turvattu. Yläasteen 17 päättävästä oppilaasta ehkä 8-10 haluaisi jatkaa omassa lukiossa, jos sen tulevaisuus olisi varmempi", hän kertoo.
Kun Pelkosenniemen kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä, Herrasen mielestä myös lukion tulevaisuus pitää katsoa kunnolla loppuun saakka.
"Jos tulevaisuudessa tilanne on sellainen, ettei oppilaita kerta kaikkiaan riitä, silloin ratkaisu on selvä. Mielestäni vielä ei ole se hetki."
Oppilaille tietokoneet avuksi opiskeluun
Viimeinen kortti Pelkosenniemen tulevaisuudessa on Pyhätunturi, josta Herranen odottaa pelastusta lukiollekin.
Myös tietotekniikasta odotetaan apua pienten lukioiden toimintaan.
Pelkosenniemellä on ehdotettu, että lukion aloittaville oppilaille kunta hankkisi kolmeksi vuodeksi tietokoneet.
"Uskon, että mikroista sekä etäopiskelusta ja virtuaalikouluista olisi apua. Kylmiltään oppilaita ei sentään pantaisi kannettavien kanssa koulutielle, vaan tarkoituksenamme olisi hankkia mahdollisimman paljon tietoa muualla saaduista kokemuksista. Lisäksi etäopiskelua varten organisoisimme riittävästi opinto-ohjausta, ettei kukaan joutuisi uuden asian kanssa mahdottoman eteen."
Herranen arvioi, että lukion 75 kurssista kymmenkunta voidaan suorittaa etäopetuksena.