Suomalaiset maitotutkijat ovat kiinnostuneet espoolaisen lukiolaisen Nora Varkilan tutkimuksesta, jonka mukaan eri maiden homogenoidut maidot poikkeavat toisistaan.
"Lähdin tekemään tutkimusta siksi, että isäni huomasi voivansa juoda amerikkalaista maitoa, vaikka hänellä on laktoosi-intoleranssi", Varkila sanoo.
Maitoallergiaa ja laktoosi-intoleranssia tutkinut tohtori Leea Pelto on hämmästynyt. Hänen mukaansa Varkilan tutkimus antaa viitteitä siitä, että eri maiden homogenisoituja maitoja pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän.
"Monet väittävät juuri homogenisoinnin olevan syy siihen, miksi jotkut sietävät ulkomaisia maitoja paremmin kuin suomalaisia. Toistaiseksi merkittäviä eroja ei ole löydetty homogenisoitujen maitojen välillä", Pelto toteaa.
Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka pitää tutkimusta erittäin mielenkiintoisena. "Tietojeni mukaan eri maissa homogenisoidaan ja pastöroidaan maidot samalla tavalla ja samoilla laitteilla", Lallukka sanoo.
Ero on rasvapalleroissa
Varkila vertasi tutkimuksessaan amerikkalaisia ja suomalaisia pastöroituja homogenisoituja maitoja keskenään. Suomalaisten maitojen rasvapallerot olivat yli puolet isompia kuin amerikkalaisessa maidossa.
Lisäksi Varkila vertasi keskenään suomalaista, saksalaista, espanjalaista ja kreikkalaista iskukuumennettua homogenisoitua UHT-maitoa. Kaikissa UHT-maidoissa rasvapartikkelit olivat pienempiä kuin pastöroiduissa maidoissa.
Helsingin yliopiston ravitsemusfysiologian professori Maria Mutanen pitää tytön tutkimusta teoreettisesti täysin järkevänä. Hänen mukaansa ihmisen suolisto on niin herkkä, että pienikin muutos maidon rakenteessa ja esimerkiksi rasvapalleroiden koossa voi olla merkittävä. "Suolen hermopäät kokevat eri tavalla eri kokoiset partikkelit", Mutanen sanoo.
Homogenisointi ja rasvapalleroiden koko vaikuttaa myös laajemmin maidon rakenteeseen, sillä homogenisoinnin takia maidon proteiinit järjestäytyvät eri tavalla.
"On kuitenkin vaikea todistaa tieteellisesti erilaisten maitojen soveltuvuutta ihmisille, koska jokaisen suolisto reagoi yksilöllisesti", Mutanen toteaa.
Valion ravitsemusasiantuntija Tuula Tuure ei pidä Varkilan tutkimusta merkittävänä. Hänen mukaansa väite eri kokoisten rasvapalleroiden vaikutuksesta kuulostaa epäloogiselta.
Valio vertaa ruisleipään
"Yleensähän väitetään, että homogenoimaton maito eli luomumaito ja raakamaito olisivat vatsalle helpommin siedettäviä. Homogenoimattomassa maidossa on kaikenkokoisia rasvapalleroita, ja homogenointi pilkkoo pallerot pienempiin osiin."
Tuuren mukaan on tehty tutkimuksia siitä, vaikuttavatko eri maiden maidot eri ihmisiin eri tavoin. Mitään ilmeisiä vaikutuksia ei ole todettu.
"On myös koottu yhteen joukko ihmisiä, jotka ovat kertoneet saaneensa erilaisia oireita eri maiden maidoista. Tutkimuksessa he söivät ruisleipää ja vehnäleipää, ja huomattiin, että eri maiden maidoissa eroja huomanneet ihmiset sietivät huonommin ruisleipää."
Biolääketieteen tutkija Laura Piirainen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että ulkomailla juodaan enemmän UHT-maitoa kuin Suomessa. Se on iskukuumennettua maitoa, jonka laktoosista osa on hajonnut.
"Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että esimerkiksi laktoosi-intolerantikot pystyisivät juomaan paremmin UHT-maitoa kuin tavallista pastöroitua maitoa", Piirainen sanoo.