Oulun kaupungin lukioiden opinto-ohjaajat jakoivat itsenäisyyspäivänä (Kaleva 6.12./Lukijalta) lukiolaisten ainevalintahaasteita ja samalla kommentoivat yliopistojen uuteen todistusvalintaan liittyvää pisteytysmalliluonnosta.
Pisteytysmalli, johon liittyy huolia sekä lukioiden että yliopistojen näkökulmasta, on kuitenkin vain yksityiskohta lukion ainevalintojen laajemmassa merkityksessä. AVAIN-tutkimusryhmänä tuotamme faktatietoa siitä, miten lukion ainevalinnat näkyivät Suomen yliopistojen opiskelijavalinnoissa 2013–2015.
Opinto-ohjaajat toivoivat ylioppilastutkinnon arvosanojen hyödyntämistä ilman oppiaineiden keskinäistä arvottamista. Tämä on ymmärrettävää lukion näkökulmasta, mutta ongelmallista yliopistojen koulutusaloille: ne toimivat kovassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa ja haluavat saada juuri sellaista osaamista, jota alalla tarvitaan.
Nähtäväksi jää, miten yksiköt voivat tulevaisuudessa vaikuttaa valintaperusteisiin.
Pitää muistaa, että reaaliaineet eivät ole nykyisinkään tasaveroisia.
Pakollisten lukiokurssien määrä vaihtelee samoin kuin ylioppilaskokeessa käytännössä vaadittava kurssimäärä ja myös yliopistojen valintaperusteet arvottavat reaaliaineita hyvin eri tavoin. Useimmilla aloilla ne on pisteytetty siten, että joistakin saa pisteitä ja joistakin ei lainkaan.
Pitkä matematiikka ja äidinkieli saavat opiskelijavalinnassa ison painon nykyisinkin ja molemmat ennustavat tutkimusten mukaan hyvin yliopisto-opinnoissa pärjäämistä. Erityisesti matematiikan valinnoissa yhteiskunnan tarpeet ja lukion valinnat kohtaavat huonosti.
Pienet kirjoittajamäärät ovat monien vieraiden kielten ongelma, mutta niissä ylioppilaskokeen suorittaneet ovat kyllä päässeet hyvin yliopistoihin, joko kieliaineisiin tai muutoin.
Lukiolaisten ainevalintojen helpottaminen on yhteinen huolemme opinto-ohjaajien kanssa. Tutkimustuloksemme helpottavat sekä lukiolaisten valintoja että uusien valintaperusteiden rakentamista.
Lukiolaisilla on oikeus tietää, miten lukion valinnat vaikuttavat myöhempiin opintopolkuihin. Liian usein tulee vastaan entisiä lukiolaisia, jotka sanovat, että olisivat valinneet toisin, jos olisivat tienneet.
Monet eivät tiedä 16-vuotiaana mitä tulevaisuudelta haluavat ja suunnitelmat voivat muuttua. On tärkeää tarjota heille tietoa sujuvista opintopoluista lukiosta eteenpäin. On hyvä myös tietää, että jatkossakin todistusvalinnan rinnalle jää vaihtoehtoisia polkuja yliopistoon.
Jouni Pursiainen
kemian professori
Hanni Muukkonen
kasvatuspsykologian professori
Jarmo Rusanen
maantieteen professori
Oulun yliopisto
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.