Etälukion kursseilta suoriudutaan siinä missä muualtakin aikuislukioista. Keskeyttäneitä on, mutta on myös kiitettävin arvosanoin selvinneitä, kertoo rehtori Pekka Sallinen Oulun lyseon lukiosta.
Pohjois-Pohjanmaalla etälukio-opetus on jo arkipäivää, sillä mukana olevista 24 kunnasta löytyy kaikista sekä etäkurssien oppilaita että opettajia. Joustava systeemi laajentaa kurssitarjontaa päivälukioissa, mahdollistaa aikuisopiskelun syrjäseuduilla ja luo opettajille töitä muuallakin kuin suurilla paikkakunnilla. Suurin osa etäkurssien käyttäjistä on aikuisopiskelijoita.
Pohjois-Pohjanmaalla etälukiotoiminnassa on mukana 150 opettajaa ja yli 500 opiskelijaa. Syksystä 2000 lähtien verkostossa on järjestetty yli 600 kurssia. Etäylioppilaita on valmistunut 78.
Etälukioverkoston kärkilukioina ovat toimineet Oulun lyseo ja Oulun aikuislukio, jotka ovat sitoutuneet eri tyyppisten etäopetusmenetelmien kehittämiseen. Koordinaattorina toimii Susanna Hellsten Oulusta ja kurssitarjottimen laatii lyseon rehtori Pekka Sallinen. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii nyt rehtori Voitto Sorvoja Oulaisista, sitä ennen tehtävä oli Raahessa.
"Kunnille on luvattu, että jokainen lukion opettaja, joka haluaa, saa tulla opetukseen mukaan. Muutamat kunnat antavat jopa kymmeniä kursseja opetusta, mikä on varmasti hyvin merkittävää kunnan ja sen työllisyyden kannalta", arvioi Sallinen.
Etätoiminta on tuonut uusia näkemyksiä myös opetusmenetelmiin.
"Oppimateriaalien laatiminen sekä tavalliseen luokkaopetukseen että etäopetukseen on uudistunut ja parantunut huomattavasti. Olemme saaneet siitä European Label 2003 laatuleimapalkinnonkin", kertoo Hellsten.
Myös kieltenopetuksesta on saatu erityistä tunnustusta. Kielten aineryhmän ainepedagogiikan koordinaattorina toimii Liisa Pekkala Oulun aikuislukiosta.
Etäkursseille osallistujien määrä vaihtelee suuresti kunnittain. "Ei niitä paljon ole, ehkä noin 20-30 oppilasta per kunta, mutta se on heille erittäin merkityksellistä. Meillä lyseossa etäkursseja käyttää hyväkseen noin 30 oppilasta. Aikuislukio on asia erikseen, siellä oppilaita on erittäin paljon." Muut oululaiset lukiot eivät ole verkostossa mukana.
Kuntien kannalta järjestelmä on edullinen. Etälukiossa opettaminen tulee maksamaan oppilasta kohti noin 700-800 euroa. Valtionosuus yhtä oppilasta kohti on noin 2 500 euroa vuodessa. "Opetuskulujen lisäksi kunnat hoitavat itse tila-, laite- ja valvontakulunsa", huomauttaa Sallinen.
Järjestelmä edellyttää sujuvaa ja toimivaa tekniikkaa. Verkoston koulujen välillä on videoneuvottelusilta ja kaikissa kunnissa asianmukaiset tietoliikennelaitteet.
Tekniikka ei toistaiseksi olekaan aiheuttanut suurempia ongelmia, joskin tarve kuntien välisestä laajakaistaverkosta kasvaa koko ajan käyttäjien lisääntyessä.
Taivalkosken lukio on ollut etälukioverkostossa alusta saakka. Vuosittain mukana on keskimäärin neljä opettajaa ja 15 oppilasta. Taivalkoskelta on annettu opetusta englannissa ja ruotsissa, maantiedossa, biologiassa, matematiikassa ja terveystiedossa. Vuosittaista vaihtelua on.
Oppilaat ovat etäkursseilla eri syistä; kuka suorittaa koko etälukion oppimäärää, kuka tarvitsee vain täydennystä ylioppilastutkintoa varten.
"Nykyään myös päivälukiolaiset käyttävät etäkursseja hyväkseen jonkin verran. Ei vielä kovin laajasti, mutta muutama lukiolainen lukee esimerkiksi venäjää, ranskaa tai espanjaa", kertoo Taivalkosken lukion rehtori Kaija Paaso, joka itse opettaa etäverkostossa ruotsia.
Taivalkoskella
hyväksi havaittu
Monella maaseudun aikuisoppilaalla ei aikoinaan ollut mahdollisuutta suorittaa lukiota ja vahinko otetaan nyt takaisin. Uusi oppimismahdollisuus tulee tarpeeseen myös silloin, jos vaikkapa työpaikka on mennyt alta ja tarvitaan lisäkoulutusta.
Aikuisoppilaista löytyy niitäkin, jotka matkailun tai muun syyn vuoksi ovat kiinnostuneet jostain harvinaisemmasta kielestä kuten vaikkapa italiasta ja espanjasta. Myös toisen asteen ammatillisessa opetuksessa olevat oppilaat käyttävät etälukiota jonkin verran hyödykseen, kun päiväopetukseen osallistuminen ei onnistu.
Paaso pitää järjestelmää erinomaisena, eivätkä tuloksetkaan ole hullumpia.
"Aikuisilla on yleensä enemmän valmiuksia äidinkielessä ja reaalissa, vaikeimmiksi koetaan vieraat kielet."
Vaatimustaso on sama kuin päivälukiossakin, mutta kursseja on vähemmän, kun esimerkiksi liikunta ja kuvaamataito jäävät pois. Kokeet ovat Paason mukaan menneet "normaalisti", joskus erittäin hyvin, joskus vähän heikommin.
"Tietysti tulee keskeyttämisiäkin, se on selvä. Perhetilanteet voivat vaikuttaa ja opetusjärjestelyissä vaaditaan tietynlaista joustavuutta."
