Yhä useampi nuori viipyy lukiossa yli kolme vuotta. Toissa vuonna lukionsa päättäneistä opiskelijoista noin joka seitsemäs oli käyttänyt opintoihinsa säädösten sallimat neljä vuotta, kun vuonna 1996 yli kolme vuotta opiskelleiden osuus oli vielä yli puolta pienempi.
Opetushallituksen arvion mukaan opintojen pidentymistä selittävät mm. harrastukset, työssäkäynti ja vaihto-opiskelun yleistyminen. Ilmiön arvioidaan kuitenkin osittain johtuvan myös siitä, että ylioppilastutkinnon voi nykyään suorittaa hajautetusti eri tutkintokertoina.
Opintojen pidentyminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että väestön ikääntyessä suomalaisten pitäisi keretä opinnoista työelämään nykyistä nuorempina.