Opiskeluajat ovat pidentyneet lukioissa. Lukuvuonna 2004-2005 lukion oppimäärän suorittaneista 16,5 prosenttia oli käynyt lukiota yli kolme vuotta.
Opetusneuvos Heikki Blom opetusministeriöstä sanoo, että yli kolme vuotta opiskelevien määrä ei saa kasvaa.
- Tilannetta seurataan, ja kipukynnys on lähellä. Nelivuotisuudesta ei voi tulla pääasiallinen tapa suorittaa lukio, Blom sanoo.
Blom ei kuitenkaan usko, että lukiolaisia vastaisuudessakaan yritetään pakottaa valmistumaan kolmessa vuodessa. Ainakaan lukiolakia tuskin muutetaan. Todennäköisemmin opintojen venymiseen yritetään puuttua ohjaamalla määrärahoja.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunnat eivät maksa kouluille neljännen vuoden lukiolaisista yhtä paljon kuin muista.
Lukuvuonna 2004-2005 noin joka kymmenennellä meni lukio-opintoihin neljä vuotta, kertoo Tilastokeskus. Kolmessa ja puolessa vuodessa lukion suoritti 5,5 prosenttia. Noin puoli prosenttia kulutti lukionpenkkiä yli neljä vuotta.
Luvuissa ei ole mukana aikuisia iltalukiolaisia.
Tehokas opinto-ohjaus auttaisi
Opetusneuvos Jorma Kauppinen Opetushallituksesta listaa kolme syytä, miksi lukio-opinnot venyvät. Ensiksi lukiolaisella voi olla aikaa vievä harrastus tai hän käy töissä. Opinto-ohjelma tehdään alun perinkin sellaiseksi, että muuhun jää aikaa.
Toiseksi syynä on ylioppilastutkinnon hajauttaminen: osa oppiaineista kirjoitetaan kolmannen vuoden keväänä ja loput seuraavana syksynä. Kolmanneksi joillakin opiskelijoilla on hyvin laaja opinto-ohjelma.
Kauppisen mukaan monen lukiolaisen tilannetta auttaisi nykyistä tehokkaampi opintojen ohjaus. Kun jatko-opintosuunnitelmat ovat epäselvät, lukiolainen kahmii itselleen kaikkea mahdollista opiskeltavaa.
Lisäksi lukiossa on nuoria, joille parempi opiskelupaikka olisi ammatillinen oppilaitos, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tiina Niemi. Monet tällaisista opiskelijoista kuluttavat lukiossa neljä vuotta.
Niemenkin mielestä parhaiten opintojen venyminen estetään opinto-ohjauksella. Myös lukiolaisten hyvinvointiin tulisi satsata. Paremmin saatavilla olevat psykologi- ja kuraattoripalvelut tukisivat sitä, että lukiolaisen pää kestää.
Erityisluvalla saa opiskella yli neljä vuotta
Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa. Perustellusta syystä opiskelijalle voidaan myöntää lisäaikaa.
Lukiot siirtyivät luokattomuuteen vuonna 1994. Heikki Blomin mukaan opiskeluajat alkoivat kuitenkin pitkittyä vasta 2000-luvulla.
Nyt yli kolme vuotta lukiossa opiskelevien nuorten määrä on pysynyt noin 16 prosentissa useamman vuoden. Jos mukaan lasketaan iltalukiolaiset, määrä nousee 18 prosenttiin.
Aivan uusi ilmiö lukio-opintojen venähtäminen ei ole. Aiemmin lukiolainen saattoi jäädä luokalle, jolloin oli kerrattava koko vuosi uudelleen. Blom muistelee, että eräänä vuonna 1980-luvulla 13 prosenttia ylioppilaista oli kuluttanut lukio-opintoihin yli kolme vuotta. 1990-luvulla määrä kuitenkin laski.
Nykyään opintojen pitkittyminen ei välttämättä tarkoita, että lukiolainen aktiivisesti istuu koulussa neljä vuotta. Päästötodistus voi olla kiinni vain yhdestä kurssista, jonka alkamista opiskelija saattaa odotella.