Kiimingin lukion musiikkiluokassa on meneillään iltapäivän viimeinen oppitunti. Lehtori Anna-Elina Väisänen näyttää tahtia, kun opiskelijat soittavat ja laulavat.
Digitalisaatiosta ei näy jälkeäkään, vaikka Väisäsen käyttämä kurssimateriaali on kokonaisuudessaan ammennettavissa verkon kautta. Läppärit on laitettu teoriaosuuden päätteeksi jo laukkuihin.
Rehtori Pia Räsänen kertoo meneillään olevan digitalisaation tapahtuvan vähitellen. Tähtäin on kuitenkin selvä.
– Nyt ensimmäistä vuotta lukiossa opiskelevat tulevat suorittamaan ylioppilaskokeensa kokonaan sähköisesti.
Perinteiset paperiset kirjat eivät ole vielä oppilaitoksesta hävinneet, vaikka useimmat kurssit voi jo toteuttaa digitaalisen materiaalin pohjalta. Päätöksen kurssimateriaalin muodosta tekee viime kädessä opettaja, ja oppilaat hankkivat aineiston sen perusteella.
– Opiskelijoita ja heidän vanhempiaan opastetaan jo etukäteen, millainen koneen pitäisi olla. Sen ei tarvitse olla hieno ja hintava. Peruskone toimii lukiolaisen työkaluna kaikkein parhaiten, opastaa rehtori Pia Räsänen.
Digitaalisia oppikirjoja on Kiimingin lukiossa käytetty jo ainakin äidinkielen, englannin, tietotekniikan, maantieteen, uskonnon ja musiikin kursseilla.
Oppikirjojakin tarvitaan yhä
Kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttö on nuorille luontevaa.
Perinteinen kirja on niin oppilaille kuin opettajillekin joissakin tilanteissa yhä mieluisampi vaihtoehto, ja kynää ja paperia tarvitaan edelleen.
Lisenssin hankkiminen digitaaliseen materiaaliin on vaivatonta. Aina opiskelija ei voi ennalta tietää, miten pitkäksi aikaa lisenssiä tarvitsee.
Perusläppäri toimii parhaiten lukiolaisen työkaluna, ja koneen voi hankkia myös käytettynä.
Valinnanvaraa löytyy eri kustantamoiden tuottamassa digimateriaalissa, aivan kuten perinteisissä kirjoissakin.
Ylioppilastutkinto digitalisoituu asteittain ja on kokonaan digitaalisessa muodossa keväällä 2019. Oppimateriaalina voi käyttää sekä perinteistä että digitaalista aineistoa.