Harvemmin esikoiskirjailijaa onni potkaisee näin. Kirjaa myydään miljoonia kappaleita, se käännetään 30 kielelle ja teoksen elokuvaoikeudet ostaa maailman laajuinen tuotantoyhtiö.
Englantilaisesta kirjailijasta Susanna Clarkesta odotetaan seuraavaa kansainvälistä tähteä Harry Potterin tekijän J.K. Rowlingin ja Da Vinci -koodin Dan Brownin rinnalle.
Clarken taitavasti punottu romaani Jonathan Strange ja Herra Norrell kertoo magian paluusta Englantiin.
Kustantajat näkevät Strange-kirjan haavina, johon voi kalastaa Pottereista ulos kasvaneet lukijat. Kirjailija ei ota asiasta paineita.
"Minun pitäisi olla pikkuisen pöhkö, jos rupeaisin miettimään tuollaisia", sanoo Susanna Clarke kotoaan Cambridgesta Kalevalle antamassaan haastattelussa.
Kirja ilmestyy huomenna perjantaina suomeksi.
Kova kisa oikeuksista
Clarken kirja sekoittaa lajityyppejä, ja se kuuluu crossover-romaaneihin, joita voivat lukea monenikäiset.
WSOY:n apulaisjohtaja Elina Ahlbäck näkee kirjassa jopa klassikon aineksia.
Kustantajat kisasivat kovilla panoksilla Clarken Suomen-oikeuksista. Jos kirjan suosio kasvaa Potter-luokkaan, kustantajan painokone suoltaa käytännössä rahaa.
Vanhoja myyttejä
Clarken kirjassa kaksi 1800-luvun maagikkoa häärii loitsujen, keijujen ja Brittiläisen imperiumin etujen keskellä.
"Herrat Strange ja Norrell harjoittavat magiikkaa, joka on tuttua monista muista kirjoista. Olen saanut vaikutteita C.S. Lewisiltä, J.R.R. Tolkienilta ja Ursula Le Guinilta", Susanna Clarke myöntää.
Clarke kirjoitti Strangea kymmenen vuotta. Fantasiakirjallisuudesta tuttua yliluonnollisuuspöpelikköä siinä ei ole. Clarke kertoo tutkineensa kirjaansa varten 1500-luvun englantilaisia maagikkoja sekä heidän kirjoituksiaan.
"Keijujen maailma perustuu vanhoihin englantilaisiin, skottilaisiin ja walesilaisiin kansanuskomuksiin, fairytales. Minunkin kirjassa keijut elävät ontoissa vuorissa ja ryöstelevät kristittyjä, ihan perinteistä siis."
Pitää olla tarina
Clarke toimi ennen kirjailijan uraansa kustannustoimittajana. Hän sanoo tietävänsä ainakin sen, mitä suuri lukijakunta nykykirjallisuudessa vierastaa: tarinan puutetta.
"Lukijat tarvitsevat tarinoita. Monessa nykykirjassa ei ole tarinaa, ainoastaan teeman kuvausta tai päähenkilöön uppoutumista. Eivät ihmiset ole kiinnostuneita magiasta tai fantasiasta sinänsä vaan hyvin kerrotusta tarinasta."
Clarken kirja pursuaa - kirjoja. Strange ja Norrell lukevat kaiken aikaa ja mahtailevat kirjastoillaan.
"Kasvoin keskellä kirjoja, kodissamme oli kattoon saakka kirjoja. Isä harrasti kirkkohistoriaa ja teologiaa. Isän kirjat tuntuivat lapsesta hyvin mystisiltä. Rakastin sitä, että ympärillä oli kirjoja."
Clarke kertoo saavansa ahdistuskohtauksen kirjattomassa huoneessa.
"Jokainen kirja on ovi johonkin muuhun paikkaan. Ostelen runsaasti kirjoja, tietokirjallisuutta. Ne ovat pinossa lattioilla, sillä hyllyissä ei ole tilaa."
Strange-kirjassa Clarke piirtää mystistä kuvaa Pohjois-Englannista lumimyrskyineen ja pikkukaupunkeineen. Clarke aloitti kirjansa tekemisen Durhamissa Pohjanmeren äärellä.
"Yleensä englantilaiset matkustavat lomalle välimerelle. Minä suuntaan pohjoiseen. En ole koskaan käynyt Skandinaviassa, mutta aion vielä tulla."
Voisitko kuvitella kirjoittavasi Lappiin sijoittuvan romaanin. Täällä on revontulia, seitakiviä.
"...pimeyttä, puita, variksia, lunta ja hiljaisuutta. Ihan täydellistä. Kirjoitan niistä vielä."