Lukijoilta on tullut kommenttivyöry uutiseen, jossa kyseltiin mikä meni pieleen 35 vuotta sitten. Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys ovat kääntyneet laskuun.
Vuonna 1977 syntyneet ovat näillä näkymin jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Myöhemmin syntyneillä korkeakoulutettujen osuus kääntyy laskuun.
"Luisu on vasta alkanu. Pelottava skenario tulevista sukupolvista. Tuskin muuta osaavat kuin somettaa", lukija manaa.
Tasokurssit poistettiin ja muutoksia toisensa perään
Monen lukijan mielestä koulumaailmassa syöksy alkoi peruskoulun yläasteen tasokurssien poistamisella.
Nimimerkki RR123 pohtii: "Kun vertaan omaa laajan kurssin matematiikkaa nykyisen yläasteikäisen matematiikkaan, niin lapseni matematiikka etenee kovin hitaasti. Samoihin asioihin palataan yhä uudelleen. Eriyttämistä ylöspäin ei tehdä, sen sijaan alaspäin eriyttämistä tehdään."
35 vuotta sitten alkoivat peruskoulussa muutaman vuoden välein tapahtuvat opetussuunnitelmien muutokset, lukijat muistelevat. Touhu yltyi vain 2000-luvulle tultaessa.
Opetushallitus, ylioppilastutkintolautakunta ja muut koulun uudistajat kehittävät jatkuvasti toinen toistaan omituisempia uudistuksia, jotka ovat kaukana arjen koulutyöstä, lukijat tykittävät.
Nimimerkki NT OPE kiteyttää: "Korkeakoulujen pääsykokeista luopuminen ja ylioppilastodistuksen merkityksen kasvattaminen hakuprosesseissa on yksi uudistuksista, jolla voi olla arvaamattomat seuraukset. Muutama vuosi sitten puhuttiin historian opetuksen alasajosta tuntijakokokeilussa, nyt kohteena on äidinkieli."
Luokat on tasapäistetty, kuria ei ole. Ne jotka eivät halua oppia, estävät niidenkin oppimisen, joilla olisi halua oppia, kommentoivat lukijat.
Käsin kirjoittamisen ja laskemisen vähentyessä myös tekemisen motoriikka on heikentynyt. Sama lyhytjänteisyys ja helpolla pääseminen ovat tylsistyttäneet ajattelua sekä pitkäjänteistä, tavoitteellista toimintakykyä.
Toisella ja korkea-asteella on säästöjen aikaan saamiseksi leikattu, säästetty ja käännytty yhä enemmän itseopiskelun käyttöön opetusmetodina. Ei hyvä heilu tästäkään, lukijat ennakoivat.
Kannattaako enää kouluttautua?
Vuoden 1977 jälkeisten ikäluokkien koulunkäyntiin iskivät 90-luvun lamassa tehdyt leikkaukset. Lukija muistaa: "Opintotarjonta supistui ja moni asia tuli maksulliseksi. Ainakin köyhimmät putosivat tässä vaiheessa kelkasta."
Osa lukijoista on sitä mieltä, että koulutuksen arvostus on laskenut. Valtaa on saanut ajattelutapa: Köyhän ei kannata kouluttautua, jää vain lopputodistuksensa kanssa maksamaan isoja opintolainojaan ilman työpaikkaa.
Koulutuksen tuoma etu työmarkkinoilla on monen mielestä hävinnyt. Nyt ei enää koulutusta sinänsä arvosteta, vaan halutaan täsmäkoulutettuja työntekijöitä.
Nykynuoret tajuavat, että on on parempi olla duunari ja töissä kuin tohtori ja työtön
Nimimerkki Willard kommentoi: "Koulutustason lasku selittynee sillä kehityksellä, joka on nähtävissä monissa kehittyneissä maissa: keskiluokkaiset ja -palkkaiset työt vähenevät ja väestö jakaantuu huippupalkattuun asiantuntijavähemmistöön ja matalapalkattuun palvelusväkeen."
Tv-pelikonsolit ja tietokonepelit houkuttelivat
Lukijoiden mukaan syynä tilanteeseen voi olla myös se, että itsensä kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Aikaa on pystynyt viettämään viihteen parissa ruutua tuijottamalla.
Nimimerkki Pac-Man muistelee: "Lasten ja nuorten elämään tulivat tv-pelikonsolit ja vähän ajan päästä tästä 80-luvun alussa kotitietokoneet peleineen."
Toisten lukijoiden mielestä elämäntavat olivat ennen paremmat ja urheiltiin enemmän: "Saatiin happea, eikä maattu sohvalla pelien parissa ja jonnin joutavissa facebookeissa".