Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ter­vey­den­huol­to­lais­sa mää­ri­tel­ty it­se­mää­rää­mis­oi­keus mitätöi al­ko­ho­lis­tin ih­mis­ar­von ja jättää hänet heit­teil­le

Jotain on mennyt todella pahasti vikaan Suomen terveydenhuoltolakia laadittaessa niiden osalta, jotka eivät jatkuvasta hengenvaarasta huolimatta ota vastaan tarjolla olevaa apua. Muissa Pohjoismaissa ei jätetä kuolemaan pahoin alkoholisoitunutta ihmistä, joka sairaudestaan (alkoholismi) johtuen ei ymmärrä tilansa vakavuutta.

On pikaisen lakimuutoksen aika. Jotain on mennyt todella pahasti vikaan Suomen terveydenhuoltolakia laadittaessa niiden osalta, jotka eivät jatkuvasta hengenvaarasta huolimatta ota vastaan tarjolla olevaa apua. Muissa Pohjoismaissa ei jätetä kuolemaan pahoin alkoholisoitunutta ihmistä, joka sairaudestaan (alkoholismi) johtuen ei ymmärrä tilansa vakavuutta.

Humalatila saattaa olla päivittäin niin syvä, että ainoa ravinto on alkoholijuomat, hygienia on sivuseikka, sängyssä maataan omassa virtsassa, sydänpysähdyksen vaara on alati läsnä.

Myös muu ympäristö on vaarassa tarkkaavaisuuden ollessa heikolla tasolla tai hereillä pysyminen ei onnistu, kun hellan levy jää päälle ja levylle laitetaan epähuomiossa pannulappu, uunissa palaa ruoka ja niin edelleen.

Kokemusta edellä mainitusta on läheltä sivustaseuraajana. Elämän ykkösprioriteetti on alkoholin saanti keinolla millä hyvänsä. Jos/kun rahat on loppu, juomia varastetaan kaupasta, myös pikavippi on mainio keino saada välittömästi lompakontäytettä, se tuntuu jopa ilmaiselta, tosin korot ovat todellisuudessa päätä huimaavat, noh, vipinkin voi maksaa ottamalla uuden vipin.

Läheiset tuppaavat koko ajan puuttumaan alkoholistin elämään, heistä on päästävä eroon. Se tapahtuu tekeytymällä ilkeäksi ja inhottavaksi lähimpiään kohtaan. Toisiin se tepsii piankin, toiset jaksavat sinnitellä alkoholistin huoltajana vuosia, vaikka voimat ehtyvät ja omaa oikeaa elämää ei enää ole, ei myöskään vapaa-aikaa, ystäviin ei enää jaksa olla yhteydessä.

”Nuorella ihmisellä olisi oikea elämä elettävänä, alkoholismiin sairastunut jää siitä täysin ulkopuolelle ja nuoruuteen kuuluvat mahtavat ja kauniit kokemukset jäävät elämättä, myös aivan liian ennenaikainen kuolema on ihan liian lähellä."

Helposti voisi sanoa, että mikä pakko on puuttua aikuisen ihmisen tekemisiin. Vaan kun on pakko, kaikilla ei riitä pokkaa katsoa, kun oma lapsi juo itsensä kuoliaaksi parikymppisenä.

Veren alkoholipitoisuus voi todellakin olla jopa päivittäin niin huimissa lukemissa, etten itse tiennyt ihmisen moisista elossa selviävän. Vaan teholla pari yötä lääkityksellä ja pari päivää läheisten hoivassa saa taas jaksamaan samaa ruljanssia kummasti.

Usein mukana on myös mielenterveysongelmia, mutta alkoholismi jättää nämä sairaudet varjoonsa. Mt-ongelmia ei voi hoitaa ennen kuin alkoholista on päästy eroon ja alkoholiongelma on ihmisen itsensä hoidettava, koska se perustuu Suomessa vapaaehtoisuuteen. Ja juuri tätähän alkoholisti ei tajua, sairaus on niin voimakas, että vaikka sen olemassaolon tunnustaa, sen silti hyväksyy.

Terveydenhuoltolaissa määritelty (pyhä)itsemääräämisoikeus mitätöi alkoholistin ihmisarvon ja jättää hänet heitteille! Nuorella ihmisellä olisi oikea elämä elettävänä, alkoholismiin sairastunut jää siitä täysin ulkopuolelle ja nuoruuteen kuuluvat mahtavat ja kauniit kokemukset jäävät elämättä, myös aivan liian ennenaikainen kuolema on ihan liian lähellä.

Meidän vanhempien tukena ja turvana on 112 ja Oulun ammattitaitoiset ja inhimilliset, hienot ensihoitajat.

Rikkirevityt vanhemmat

Julkaisemme kirjoituksen

poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.