Mielipiteet

Lukijalta

Pariisissa korjataan korkean rakentamisen virheitä – al­kuin­nos­tuk­sen jälkeen tornit rappioittavat ympäristönsä lyhyessäkin ajassa

Mielipiteet 26.9.2019 7:00
Pekka Littow

Juuri käytävä keskustelu korkeasta rakentamisesta on kuuma aihe Pariisissakin. Tornit ovat jälleen joidenkin mielestä ratkaisu edistyksellisyyden symboleja luotaessa. Vastustajilla on kuitenkin täällä vankkoja perusteluita sitä vastaan.

Pariisin kokemukset osittavat, että alkuinnostuksen jälkeen tornit rappioittavat ympäristönsä lyhyessäkin ajassa. Alueiden näivettyminen alkaa usein katutason jäädessä vaille elämää.

Jopa aivan Eiffel-tornin vieressä oleva tornitalokeskittymä Haute-Seine menetti statusarvonsa parissa vuosikymmenessä, kun piha-alueista tuli epäsosiaalisten ryhmien hallitsema. Nyt alueelle on tehty kalliita muutoksia, jotta katutaso saataisiin elvytettyä ja sosiaalinen kontrolli palautettua. Tulevaisuus näyttää kuinka siinä onnistutaan.

Aivan ydinkeskustassa olevan Montparnassen tornin rakastajia on tänä päivänä vaikea löytää. Keskeistä paikastaan huolimatta sen ympäristö on luotaantyöntävä, vaikka lähiseutu muuten kuhisee elämää. Torni ja sen juuressa oleva kauppakeskus onkin menossa massiiviseen remonttiin, jotta alueen arvo saadaan palautettua. Synkkä kauppakeskus puretaan ja tilalle tulee pienkorttelien rypäs. Tornikin olisi saanut mennä, mutta operaation hinta oli liikaa.

Virheistä on opittu. Kansalliskirjaston liepeille on rakentumassa toiminnoiltaan sekoittunut, tiivis kaupunginosa, Massena-Tolbiac. Rakennukset ovat lähes kauttaaltaan korkeudeltaan alle kymmenen kerrosta. Yleisvaikutelma on urbaani, katunäkymät vaihtelevia ja korttelit valoisia.

Mutta olennaista on, että alueelle ei kaavoitettu sisäänpäin kääntyneitä kauppakeskuksia. Kaupungin politiikka suosii kivijalkatilojen käyttöä. Rakennuttajille asetettiin tonttien luovutusten ehdoksi katutason rakentaminen liiketiloiksi. Jotta sivukatujenkin pienyrittäjät ja muut toimijat pääsivät alkuun, kaupunki asetti tiloille siirtymäajaksi vuokrakaton. Nyt alueella kukoistaa uusille alueille harvinainen katuelämä.

”On ensiarvoisen tärkeää kehittää Oulun keskusta-asumista, mutta on virhe lähteä kilpailemaan keinoilla, joiden vaikutus on lähiympäristöön negatiivinen. Vaaditaan kontekstin ja mittakaavan tajua."

Perimmäinen syy kaupunkien olemassaololle on ihmisten tarve kohdata ja toimia yhdessä. Sen onnistunut järjestäminen on ollut kaikkien menestyneiden kaupunkien olennaisin ominaisuus. Tämän mahdollistaa parhaiten toiminnallisesti sekoittunut, tiivis, ihmisen mittakaavaan tehty kaupunki. Tässä lienee yksi merkittävä syy Pariisin menestykselle. Kaupunki vetää yhä edelleen yrityksiä, osaajia ja turisteja.

Suomalaiset kaupungitkin ovat mukana kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, jotka etsivät palkitsevan työn lisäksi laadukasta elinympäristöä. On ensiarvoisen tärkeää kehittää Oulun keskusta-asumista, mutta on virhe lähteä kilpailemaan keinoilla, joiden vaikutus on lähiympäristöön negatiivinen. Vaaditaan kontekstin ja mittakaavan tajua.

Tulevaisuudessa Suomessakin on opittava ymmärtämään eurooppalaisen kaupunkiperinteen vahvat puolet ja kehitettävä niistä lähtökohdista vetovoimaisia kaupunkeja. Tarvitaan kyky etsiä oma tie, sillä omaleimaisuus on aikamme suurin valtti.

Pekka Littow

arkkitehti SAFA-DPLG

Oulun arkkitehtikoulun kasvatti, toimii Pariisissa ja Helsingissä

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Todella osuva ja hyvin perusteltu näkökulma korkean rakentamisen vaikutuksista kaupunkien kehitykseen ja viihtyvyyteen.
Tässä kirjoituksessa tuli esille juuri niitä argumentteja, joita niin monet oululaiset ovat penänneet suunnittelijoilta ja rakennuttajilta. Mitä hyötyä on korkeasta rakentamisesta runsaasti maata omaavassa keskikokoisessa kaupungissa? Ei varmaan muuta kuin tämä jatkuva selitys edistyksen symboleista tai asukastiheyden lisäämisestä. Pariisin esimerkki kertoo miten bunkkerimaiset korkeat lähiöt muuttuvat pian luotaantyöntäviksi ja pelottaviksikin asuinseuduiksi, viihtyvyys on tipotiessään ja kaupungin vireä toiminta siirtyy muualle. Ei kai Oulusta haluta rakentaa sellaista kaupunkia.
Jo Valkean ja sen edusta ovat antaneet esimakua tympeästä ja kalseasta kaupunkisuunittelusta tornitötteröineen ja suljettune katutiloineen, joka on vienyt kaduilla liikkuvat ihmiset samaan sumppuun. Kehitys ei todellakaan ole tuonut toivottua uutta raikasta vireyttä keskustaan.
Pekka Littowin perustelut menestyneiden kaupunkien ominaisuuksille on toiminnallisesti sekoittunut, tiivis, ihmisten mittakaavaan tehty kaupunki. Sellaista me kaupunkilaisetkin haluamme. Ei rakennuttajien ja grynderien paisuttamaa tötterötalo-kaupunkia. Oulussa omaleimaisuus pitäisi olla aivanjotain kuin sikin sokin rakennetut tötterötalot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

IS: Suomen kauneimmat kunnat 2019. Oulu sijalla 20. Varsin kelpo sijoitus joten miksi pitäisi pilata kaupunki korkeilla taloilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kondomi keksittiin, jotta ihmiset eivät saisi tauteja ja jotta voisivat tehdä viisaampaa perhesunnittelua.
Lapio keksittiin koska, jne....
Kaikelle tuollaiselle käytännölle ja keksinnöille on olemassa oikea syy ja tarve.
Sitten eräänä päivänä Manhattanilla ei ollut enää tilaa rakentaa.
Joku nero keksi alkaa rakentaa ylöspäin.
Pilvenpiirtäjiksi kutsuttuja korkeita taloja alkoi tulla kaupunkikuvaan ympäri maailmaa.
Minä viimeksi kirjoitin noista sosiaalisista ongelmista, jotka kasautuvat alueille, joissa on tornitaloja.
Mutta yhä käymme keskustelua: tarviiko Oulu korkeita rakennuksia?
...vaikka ranskalainen tutkimus osoittaa sellaisten kasaavan epäkohtia pienelle alueelle....suorastaan päällekkäin!
Oulussa sitten sama ongelma?
Ei ole maata minne rakentaa?
Korkietten rakennusten vaatiminen Ouluun on junttien tyylittelyä, jenkkeilyä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten kirjoittaja oikein toteaa, tornitalot Eivät elävöitä keskustaa. Niiden myötä saattaa sen sijaan syntyä sellaista "pöhinää", joka on kaikkea muuta kuin kaivattua. Sosiaalisia ongelmia tapaa syntyä ylisuurissa asuinrakennuksissa. Tiiviisti rakennetut matalat umpikorttelit viihtyisine sisäpihoineen ja kivijalkaliikkeineen luovat oikeasti hyvää kaupunkikulttuuri. Sitä kai halutaan? Vai onko puhe elävästä kaupunkikulttuurista vain huonosti verhottu tekosyy maksimaalisten voittojen tavoittelulle? Kirjoittavatko kaikki kommentoijat omia mielipiteitään vai rakennuttajien laskuun?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulujoen suistossahan on näitä saaria, kaavoittakaa jokin saari näille torneille. Miksi niitä pitää yrittää keskustaan tukkia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskusta saarineen on liikenteellisesti vaikea, pilvenpiirtäjät voi sijoittaa kehäteiden ulkopuolelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt jos koska olisi ajankohtaista ottaa esille mihin asuntoja tulevaisuudessa rakennetaan. Oikeasti.

Suomessa riittää tilaa ja siitä huolimatta on liki satavuotta rakennettu älyvapaasti Suolle, Hallasuolle, jota tosin sitäkin riittää.
Kansantalouden kannalta idioottista ja Total Disaster lämmityskuluissa laskettuna.

Ei eristevalmistajien voitot tuosta pienenisi, päinvastoin. Tämä voisi jopa tuoda hiukan uskottavuutta Suomalaiseen kylmänalan rakentamisen osaamiseen, kun rakennuksetkin kestäisivät useamman sukupolven ja kaikki tämä vain pelkästään rakennuspaikan valinnan vuoksi.
Loppuisi talojen perusteiden ja seinien halkeilut/katkeilut, sekä home ja radon ongelmat vieläpä sivutuotteena.

Rakennuspaikkojen valinnassa tulisi aloittaa rakennuspaikan lämpötaloudellisesta pohdinnasta, maassa jossa taloja lämmitetään vähintään 11 kuukautta vuodesta. Hyväksyä Wanhan Gansan Wiisaus ja maximoida lämpötilan mukaan rakennuspaikan korkeus, auringon sijainti siihen nähtynä ja niittinä suojaisuus kokonaista 14 vrk/vuosi helteellä virkistävältä tuulelta.

Suomen sijainti ei muutu, vaikka kuinka nappaskengissä kulkee 24/7/52/365.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pariisissa on vähän eri luokkaa nuo tornitalot kuin Oulussa. Ensinnäkin Tour Montparnasse on 59-kerroksinen ja yli 200m korkea kolossi. Se silti tuskin on yksin vastuussa ympäristöstään tai määrittää koko alueen luonnetta.

Haute Seine -nimistä aluetta ei ole olemassa vaan Hauts-de-Seine on 176 neliökilometrinen hallinnollinen departmentti. Siellä sijaitsee 1960- ja 70-lukulainen, aikansa tarpeisiin tehty, La Defense -niminen, 1,6 neliökilometrin toimistopilvenpiirtäjäkeskittymä, jossa on 3,5 miljoonaa kerrosneliömetriä ja sen korkein rakennus on 231-metrinen. Majapaikkanaan sitä pitävät useat Ranskan suurimmista yhtiöistä.

La Defense sijaitsee useiden kilometrien päässä Eiffel-tornista, jonka lähellä ei ole tornitaloja.

Jos Ouluun vaikka 80-metrisiä asuintolppia mietittäisiin nyt aluksi. Helsingin Pasilaan rakennetaan sitä Suomen La Defenseä paraikaa.

Sveitsi taas on asuttavalta alaltaan paljon Suomea pienempi, mistä johtuen väestö on valtavan keskittynyttä.

Ja nämä mainitut Pariisin rakennukset eivät ole missään lähiöissä vaan ihan keskustamaisessa ympäristössä, joten se keskustelu ei asiaan liity.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa rakennetaan vain sellaista mistä grynderi saa mahdollisimman isot voitot. Muulla ei ole väliä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksen viimeinen lause: "..kyky etsiä oma tie, sillä omaleimaisuus on aikamme suurin valtti". Täsmälleen! Omaleimaisuus kiehtoo ja sille ominaista ei ole 'kun muuallakin tehdään niin' ajatustapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu on valinnut tiensä.
Tehdään samat virheet kuin muutkin 😁

P.S. tornitalot tosiaan voi rakentaa ruskoon 👍

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa sieltä Pariisista poiketa Sveitsissä ja katsoa miten Suomen kokoisen maan ongelmat oikeasti ratkaistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mainitut Pariisin rakennukset ovat yli 200 metrisiä ja yli 50 kerroksisia :)
Ei puhuta samasta mittaluokasta kuin Oulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurikin tuon mainitun Montparnassen tornin rakentamisen jälkeen Pariisin keskustassa rajattiin uusien rakennusten kerrosmäärä seitsemään. Eli vähemmän mitä Oulun uudet tornit tuossa radan vieressä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus. Tuntuu silti, että molempia tarvitaan: korkeampia taloja johonkin, mutta sitäkin enemmän kirjoituksen tyylisiä pientaloja perheille. Yllättävän vähän Oulussa on hyvillä paikoilla myynnissä kohtuuhintaisia, uusia perheasuntoja (esim. pienkerrostaloja, erillistaloja tai rivitaloja).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti uusi ja kohtuuhintainen eivät enää mahdu Suomessa samaan lauseeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Arkkitehti vertaa Pariisia ja Oulua samantasoisina rakennuspaikkoina? Taitaa olla herralla fokus pahasti hukassa, menikö koulutus hukkaan? Yksi on miljoonakaupunki, toinen pahainen maalaiskylä Euroopan mittapuussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tornitalot eivät ole toimineet Pariisissa niin miten ne voisivat toimia Oulun kaltaisessa maalaiskylässä. Eiköhän tornitaloista haaveilevilla ole enemmän focus hukassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai tornitalot aiheuttavat sen, että pahamaineiset jengit alkavat piinaamaan aluetta :-D

Kyllä Ranskan lähiöiden sosiaaliset ongelmat taitavat kuitenkin johtua jostain muusta kuin kerrosmäärästä.

”Korkeiden” (Oulussa siis 5-15 kerrosta...) talojen vastustajien argumentit käyvät aina vain oudoimmiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottahan se on että rähinöitsijät asuvat "yleensä" korkeammissa, halvemmissa taloissa vai tuleeko mieleen mitään jengikeskittymää omakotitaloalueelta? Rakennetaan Oululle uusi keskusta eri paikkaan hyvien kulkuyhteyksien varteen eikä vanhan päälle surkeaan sumppuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

15:02
"Minun pelkoni, kipuni ja toiveeni ohitettiin täysin", sanoo rovaniemeläinen Sanna – Osalle naisista synnytys on katkera kokemus, joka jättää mielen haavoille jopa vuosiksi Tilaajille
14:26
Kuninkaita kaatui shakkiturnauksessa Oulun pääkirjastossa – nopea shakkipeli kestää kymmenestä minuutista alle tuntiin
14:21
Auto törmäsi hitaassa vauhdissa rakennuksen seinään Tornion keskustassa, vahingot jäivät pieniksi
14:00
Pompeiji on yhä tutkijoiden aarreaitta, joka välittää tietoa modernista ja naisia arvostavasta yhteiskunnasta – Ria Berg löysi muinaisesta lyhdystä tekstiviestin menneisyydestä Tilaajille
13:47
Ilmatieteen laitos varoittaa: Ajokeli muuttuu iltapäivällä huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – taivaalta tulee lunta ja räntää
12:57
Nuoria houkutellaan suomalais-ugrilaisten kielten pariin somessa – 22-vuotias udmurtti Anastasiya Ivanova laulaa Instagramissa omalla kielellään
12:56
Kaupunginojan pinnalta löytyi öljyä Raksilassa, pelastuslaitos selvittää tilannetta ja aineen alkuperää
32
Analyysi: Anne Berner-shown jälkeen uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus
32
Y-sukupolvi odottaa esimieheltä kahdenkeskisiä keskusteluja – "Milleniaalit haluavat mennä eteenpäin osaamisessaan, tavoitteet ovat heille tärkeitä"
28
Omistaja yllätti autoonsa murtautuneen miehen ja huitoi tätä kepillä Rovaniemellä – murtautuja ja auton omistaja otettiin kiinni
27
Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa
19
Korkein oikeus kumosi Pelson vartijan murhanneen vangin vapauttamispäätöksen – Vanki oli liittynyt United Brotherhoodin jäseneksi
16
Suomi valmistautuu pienydinreaktorien luvitukseen
11
Poliisi: Kuljetusyritykset varoittavat toisiaan liikennevalvonnasta Kainuussa – vaikeuttaa ylikuormien kontrollointia ja vaarantaa turvallisuutta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Ranuan ja Posion kunnissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pelottava ihminen?

Joidenkin mielestä ihminen, jota ei voi höynäyttää ja sanoo suoraan, kuin asiat on, ovat pelottavia, minusta loistavia i... Lue lisää...
tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image