Kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, eläkeläisten asumistuen poisto, lääkkeiden maksukaton nosto, siirtyminen yleisen asumistuen piiriin sekä energiaverotuksen ja kiinteistöverotuksen nostot näkyvät eläkeläisten taloudellisen tilanteen heikentymisenä. Asumiskulujen nousu asumismuodosta riippumatta lisää eläkeläisten talouden heikentymistä.
Yhä useampi eläkeläinen joutuu velkakierteeseen, koska pienet eläkkeet eivät riitä edes perusmenoihin. On todella väärin, että eläkeläiset elävät köyhyydessä. He ovat ansainneet leppoisat eläkepäivät pitkän työrupeaman jälkeen.
Suomessa on noin 1,47 miljoonaa eläkeläistä. Heistä 39 prosenttia kuuluu pienituloiseen kotitalouteen, eli alle 1 300 euroa eläke bruttona. Kaikkein pienituloisin eläkeläisryhmä ovat perinteisesti olleet työeläkettä vailla olevat tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eläkeläiset.
Pienituloisen eläkeläisen mediaanitulo Suomessa on 13 000 euroa vuodessa. Ansioeläkkeen lähtötaso paranee ansioiden kasvun myötä. Kun eläke alkaa, henkilön työuran aikaisemmat palkat korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Kansaneläke ja takuueläkkeen lähtötaso ei parane ansioiden kasvun myötä.
Tällä hetkellä osa eläkeläisistä joutuu karsimaan välttämättömistä menoista ja esimerkiksi puolittamaan tarvitsemiaan lääkeannoksia tai jättämään lääkärikäyntejä käyttämättä.
Perinteisiä vanhainkoteja eli pitkäaikaista laitoshoitoa on enää harvassa, ja niiden asema on laissa selkeä. Asiakasmaksu saa viedä enintään 85 prosenttia nettotuloista. Pienituloisimmille pitää jäädä noin 100 euroa kuukaudessa käyttövaraa. 100 euron käyttövara riittää näissä asiakkaalle, koska kaikki hoito sisältyy hintaan.
Eroa nykymuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen on vaikea hahmottaa. Tehostetun palveluasumisen maksuista laki ei sano tarkkaa prosenttia tai euromäärää käyttövarasta. Tästä syystä tehostetun palveluasumisen laitoksissa käyttövara ei riitä asiakkaalle. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, sukulaisten apuun tai pankkilainaan.
Toisissa kunnissa laskutetaan könttäsumma ja toisissa kaikki palvelut erikseen kuten ateriat, lääkkeet ja aktivoiva toiminta. Osassa ei ole määritelty käyttövaraa tai se on yhtä pieni kuin kunnallisissa laitoksissa, vaikka tehostetussa palveluasumisessa kaikki palvelut ovat lisäkustannus asiakkaalle.
Näihin maksuihin pitäisi saada yhtenäinen linja, kuten aikoinaan oli perinteisissä vanhainkodeissa. Näin asiakkaat pystyvät ennakoimaan talouden menot.
Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen reilu tasokorotus olisi pienituloisen eläkeläisen tehokasta taloudellisen toimeentulon aseman parantamista. Mielestäni Sipilän porvarihallituksen toimet kuluneella hallituskaudella ovat tukeneet toimintaa, jossa etuudet ja raha ovat kasautuneet hyvätuloisille ja köyhiltä on otettu. Indeksijäädytysten vuoksi eläkkeet ovat pienentyneet 25 euroa kuukaudessa, joka on kansaneläkkeen saajan brutosta neljä prosenttia. En usko, että kukaan palkansaaja olisi suostunut tällaiseen palkanalennukseen, mihin eläkeläiset ovat joutuneet.
Pienituloisen eläkeläisen huolet eivät lopu pelkästään rahalliseen niukkuuteen. Kuinka tulevaisuudessa selvitä arjessa, kun palvelut karkaavat yhä enemmän nettiin tai jopa useiden kymmenien kilometrien päähän kasvukeskuksiin. Kuinka säilyttää vireys ja toimintakyky, jos ei ole ystäviä, tai jos vaan ei enää jaksa tai kykene menemään ulos.
Mielestäni tämä eläkeläisten nöyryytys saa loppua. Annetaan mahdollisuus hyvään vanhuuteen ja taloudellinen turva on yksi iso tekijä tässä asiassa.
Carina Läntinen
valtuutettu (vas.)
Utajärvi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.