Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Alue­sai­raa­loi­den toi­min­ta tur­vat­ta­va – Raaheen peh­my­to­sa­ki­rur­giaa, Ou­las­kan­kaal­le or­to­pe­di­nen keskus?

Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden toimintaa voitaisiin jatkaa, jos vain on poliittista tahtoa riittävästi.

Potilasturvallisuuden kasvattamisella on tiukennettu merkittävästi kriteerejä, joissa terveydenhuollon yksiköissä on toimittava. Eri aluesairaaloiden toiminnan laajuus on huomattava, jonka vuoksi kaikkiin sopivia kriteerejä on mahdoton saada.

Kriteerien tiukentamisella on vahva toimintojen keskittävä vaikutus suuriin sairaaloihin.

Esimerkiksi Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden leikkaustoiminnan jatkumiselle on suurena uhkana terveydenhuoltolain muutosesitys ns. 30 minuutin säännöstä, minkä ajan kuluessa leikkaustoimintaa hoitavasta sairaalasta on päästävä sairaalaan, jossa on tehohoito- ja päivystysyksikkö eli käytännössä yliopistotasoiseen sairaalaan.

Potilaan siirto leikkauspöydältä teho-osastolle toteutuu vain, jos nämä molemmat ovat samassa rakennuksessa.

Näin ollen 30 minuutin aikaa voidaan pitää keinotekoisena, eikä se siksi ole peruste kaiken leikkaustoiminnan lopettamiseksi. Tässä tilanteessa on tehtävä kaikki voitava, millä toimintaa voidaan jatkaa myös aluesairaaloissa.

Yksityissektorin toiminta on myös mahdollista saada maakunnan kontrolloimana osaksi sen terveyden- ja sairaanhoitoa. Yksityissektorin palvelun ei tarvitse perustua pelkästään konsernien tarjontaan. Niitä kylläkin tarvitaan.

Terveydenhuollon työvoimapula on jo nyt todellisuutta ja lisääntyy lähivuosina. Yksityistä toimintaa voidaan jo nykyisten lakien puitteissa tehdä julkisissa toimitiloissa. Virkalääkäreiden ja muidenkin sairaanhoidon työntekijöiden työpanosta voidaan lisätä, kun julkisten laitosten tiloja ja välineistöä sallittaisiin laitosten henkilöstön muodostamien yhtiöiden käyttöön. Tämä lisäisi julkisten laitosten käyttöastetta ja tehokkuutta 5–10 prosenttia nykyisestään. Julkinen laitos saisi vuokratuloa ja sen henkilöstö oppisi toimintojen kustannustehokkuutta.

"Esimerkiksi voitaisiin aloittaa määräaikainen kokeilu, jossa Raahen sairaalaan keskitettäisiin pehmytosakirurgia, ja Oulaskankaasta tehtäisiin ortopedinen keskus."

Mikä vaikutus olisi sillä, että lähettävä lääkäri määrittelisi tutkimuksen kiireellisyyden, jonka mukaan erikoissairaanhoidon on toimittava. Se voisi käyttää koko erikoissairaanhoidon kapasiteettia; omaa toimintaa, henkilöstön yksityistä toimintaa omassa sairaalassa ja perinteistä yksityissektorin toimintaa.

Lähettävä lääkäri tuntee potilaansa ja osaa paremmin arvioida tutkimuksen kiireellisyyden. Lähetteitä lukeva lääkäri näkee vain tekstin eikä tarkemmin potilasta tuntematta pysty arvioimaan tilannetta oikein. Maakunta hallitsisi ja kontrolloisi täysin ostamiaan palveluja. Potilaan terveyden kokonaisvastuu säilyisi edelleen koko ajan perusterveydenhuollossa.

Esimerkiksi voitaisiin aloittaa määräaikainen kokeilu, jossa Raahen sairaalaan keskitettäisiin pehmytosakirurgia, ja Oulaskankaasta tehtäisiin ortopedinen keskus. Kumpaankin sairaalaan aloitettaisiin henkilöstön muodostamien yhtiöiden lukuun yksityistä toimintaa. Toiminta täyttäisi jo nyt kaikki yhteiskunnan asettamat vastuut ja velvoitteet.

Tällä tavalla Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden toimintaa voitaisiin jatkaa, jos vain on poliittista tahtoa riittävästi.

Antti Rantakangas

kansanedustaja (kesk.)

Haapavesi

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.