Mielipiteet

Lukijalta

Ajaako politisointi pienet tieteenalat sukupuuttoon?

Mielipiteet 7.2.2019 6:00
Aku Venhola

Oulun yliopisto käsittelee perjantaina tähtitieteen tutkimusyksikön yt-neuvottelujen aloittamista. Syynä on yliopistojen tuleva rahoitusmalli, joka painottuu entistä vahvemmin maisteritutkintojen määrään.

Luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan tähtitiede pienenä oppiaineena tulisi lakkauttaa, ja valjastaa sen henkilökunta paikkaamaan fysiikan pulaa opetusresursseista, ja sitä kautta tehostamaan fysiikan maisterituotantoa.

Tähtitieteen tutkimusryhmä on 11 henkilön (neljä yliopiston rahoittamaa) tutkimuspainotteinen, myös opetustyötä tekevä yksikkö, joka kokoonsa nähden on Oulun yliopiston menestyneimpiä. Sen kansainvälisestä arvostuksesta kertoo se, että 80 prosenttia yksikön tutkijoista on ulkomaalaisia.

Yksikkö on onnistunut hyvin yliopiston ulkopuolisen Akatemian ja H2020 tohtorikoulutus-rahoituksen hankkimisessa ja suurin osa yksikön tutkijoista onkin palkattu tällä rahalla.

Herääkin kysymys miten tällainen tutkimusryhmä on voinut syntyä tänne kauas Euroopan suurista yliopistoista?

Yksi syy on tähtitieteen opetus pääaineena. Näin on taattu, että alalle valmistuu osaavia tutkijoita. Valmistumisen jälkeiset väitöskirjaprojektit ja tutkimukset luovat yhteyksiä yliopistojen välille, lisäten sekä osaamista että ihmisten liikkuvuutta.

Tähtitieteen opetuksen lopettaminen voi johtaa koko alan näivettymiseen ja kuolemaan Oulussa. Tällöin myös kaikki alan ymmärrys ja työpaikat häviävät. Jos tutkimusryhmä katoaa, ei uutta tänne tule koskaan enää ilmestymään.

”Ehkä yliopistoille tulisi palauttaa niiden autonomia ja luottamus, sekä ymmärtää, ettei ns. innovaatioiden tuottaminen ja perustutkimuksen tekeminen ole toisiaan poissulkevia vaan tukevia asioita.”

Yt-neuvotteluiden taustana on uusi rahoitusmalli ja halu keskittää resurssit fysiikan pääaineeseen. Kuten mainittua, tutkimusryhmä on ollut menestyksekäs rahoituksensa hankkimisessa, eikä näyttöä ole siitä että uusi rahoitusmalli vaarantaisi yksikön toimeentulon. Kokonaisuudessa yksikkö tuo yliopistolle enemmän rahaa mitä sen menot ovat.

Enemmän kuin uusi rahoitusmalli, yksikkömme omavaraisuutta heikentävät yliopiston perimät vuokrat ja tiedekunnan alati kasvava vero itsenäisesti keräämästämme rahoituksesta, mitkä molemmat ovat yliopiston sisäpoliittisesti säädeltäviä leikkauksia.

Yt-neuvottelujen aloittamainen on siis poliittinen tahto eikä pakko. Koko prosessi on käytännön seurausta siitä, että yliopistojen toiminnot otetaan yhä vahvemmin poliitikkojen ohjailtavaksi.

Vasta vuosi sitten saimme edellisen torjuntavoiton yrityksestä hävittää tutkimusryhmämme. Mutta onko siitä hyötyä, jos sama prosessi käydään läpi vuodesta toiseen? Aina palataan tilanteeseen, jossa perustutkimus halutaan ajaa alas ja joudumme taas perustelemaan itsemme.

Ehkä yliopistoille tulisi palauttaa niiden autonomia ja luottamus, sekä ymmärtää, ettei ns. innovaatioiden tuottaminen ja perustutkimuksen tekeminen ole toisiaan poissulkevia vaan tukevia asioita.

Aku Venhola

Valmistui vuonna 2014 Oulun yliopistosta pääaineenaan tähtitiede, ja viimeistelee nyt väitöskirjaansa yhteistyöprojektina Groningenin yliopiston ja Oulun yliopiston välillä, pohjautuen ESO:n Chilen teleskoopeilla tekemiinsä havaintoihin.

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Tottakai yliopstojen on saatava itse päättää opetuksensa jalivalikoimasta ja pääosin myös niiden sisällöstä.
Juuri tästä syystä markkinavoimat soluttautuvat ''omistajiksi'' yliopistojen hallituksiin että pääsevät käyttämään niitä omien suppeiden ja rajallisten liiketoimintojensa ilmaisina avustavina virastoina tuottamaan omille yrityksilleen tutkimustuloksia hyödynnettäviksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä maksajan eli yhteiskunnan pitää päättää, minkä alan maistereita yliopistot kouluttavat. Eivät yliopistot tiedä eivätkä haluakaan tietää yhteiskunnan osaajatarvetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunta ei ole koskaan osannut tietää eikä tule tietämään, minkä alojen osaajia tulevaisuudessa tarvitaan, tulevaisuus on aina yllättänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on kyllä surullista luettavaa. Ihmiskunnan tulevaisuus on pitemmän päälle avaruudessa, joten nyt pitäisi panostaa kaikenlaiseen avaruuden tutkimukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmiskunnan lähitulevaisuus ei ole avaruudessa ja lähiavaruutta tutkiva tieteenala ei ole tähtitiede vaan avaruusfysiikka, jota ei olla lakkauttamassa vaan pikemminkin tähtitiete alistetaan sitä suuremmalle avaruusfysiikalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tähtitiede on kaukana avaruusfysiikasta, vähän kuin biologia eroaa kemiasta, molemmat omia tieteitä.

Maailmalla tähtitiede on tärkeässä roolissa, se on nimenomaan uraauurtavaa tutkimusta. Ennen Kopernikusta ihmiskunta vielä kuvitteli, että aurinko kiersi maata. Sittemmin on tiedostettu monia muita asioita maailmastamme, mm. sen, ettei maailma ole heliosentrinen, mutta myös monenlaista galakseista.

Tähtitiede on perusluonteista avaruuden tutkimusta, jonka tutkimustuloksille on löytynyt kiihtyvään tahtiin sovelluksia. Sitä tarvitaan teknisemmän tutkimuksen lähtökohdiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelma on, että tähtitieteilijöitä ei oikein tarvita mihinkään. Suomessa on moninkertainen hakijatulppa kaikkiin lähiaikoina avautuviin virkoihin ja tehtäviin. Fyysikoidenkin on lähes mahdotonta saada koulutustaan vastaavaa työtä, jos ei halua peruskoulunopettajaksi, johon aivan kaikista ei ole ja niistäkin paikoista käydään kovaa kilpailua.

Fysikaalisilla tieteillä yleensä kuitenkin saadaan erittäin hyvä hyötysuhde tutkimuksesta. Fysiikan kehitys on hyödyttänyt yhteiskuntaa enemmän kuin muiden tieteiden ja tähtitiede tukee fysiikkaa, koska se tarjoaa luonnon laboratorioon.

Yliopisto voi siten lakkauttaa tähtitieteen pääaineopinnot, mutta säilyttää tähtitieteen (vai planeettatieteen?) tutkimusryhmän fysiikan laitoksella tai mikä se nykyisin onkaan. Yliopiston tehtävä ei ole kouluttaa tutkijoita itselleen, vaan parhaat yliopistot aina värväävät professorinsa ja tutkijatohtorinsa ulkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"... Yliopiston tehtävä ei ole kouluttaa tutkijoita itselleen, vaan parhaat yliopistot aina värväävät professorinsa ja tutkijatohtorinsa ulkoa."

Kappas vaan, kirjoittaja taisikin mainita jotain 80% ulkomaalaisosuudesta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilman tähtitieteen koulutusohjelmaa yksikkö menettää kiinnostavuuttaan työpaikkana koska ei ole värvätä opiskelijoita tutkimusprojekteihin eikä ole opetukseen liittyviä töitä tutkimustyön lisäksi. Kaikki opiskelijathan ei tietysti tähtitieteelle työllisty eikä se ole tarkoituskaan. Tähtitieteeltä valmistunet ovat työllistyneet erittäin hyvin esim. yritysmaailmaan ja opettajiksi. Se ettei tähtitieteestä kaikki työllisty juuri tähtitieteilijöiksi vaan myös muihin korkeakoulutusta vaativiin töihin ei sinänsä pitäisi olla ongelma koska kyseessä ei ole ammattikouluts.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Fyysikoiden työllistyminen on lähes täydellisyyttä hipovaa, myös opettajien ulkopuolella. Miten sitten määritellään "tutkintoa vastaava työ", sillä fysiikka aineena on niin perustavaa laatua oleva tieteenala, että sillä voi työskennellä niin it-puolen, analytiikan, datan, teollisuuden ja tutkimuksen saralla ollen vielä "koulutustaan vastaavissa töissä".

Eli ei fyysikoiden työllistyminen ole opettajuuden varassa. Senverran vielä korjaan, että opettajan pätevyydellä voit opettaa peruskoulun lisäksi myös lukiossa, että korkeakoulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun fyysikoista 25 % ei saa koulutusta vastaavaa työtä. On muuten Suomen kehnoin luku, toki muutaman vuoden takaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on yritysten häpeä jos eivät ymmärrä hyödyntää kunnolla tätä resurssia. Fysiikan opinnot valmistavat monipuolisiin tuotekehitys- ja ongelmanratkaisutehtäviin. Erittäin paljon loogista ajattelua vaativa tieteenala.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä unohtaa sitä, mikä vaikutus tarjolla olevien kurssien kirjolla on, opiskelupaikan valintaan vaikuttaa muukin kuin aiottu pääaine. Tässä suhteessa Oulun fysikaaliset tieteet ovat menettäneet paljon vetovoimastaan takavuosiin verrattuna. Jos tähtitieteen opetustakin ajetaan suuressa mittakaavassa alas, niin entistä suurempi osa lahjakkaimmista opiskelijoista suuntaa Helsinkiin ja Turkuun.

Muutama vuosi kun tätä jatkuu, niin alkaa leikkuri iskemään fysiikkaankin - joku hallinnossa huomaa, että vielä enemmän säästäisi tekemällä fysiikasta teekkareille ja amkkilaisille fysiikan peruskursseja opettavan teknillisen fysiikan laitoksen. Parit tutkimuslabrat voivat toki jäädä, mutta mitäpä niitä varten fysiikan erikoiskursseja järjestämään, hommataan sinne työntekijät ulkopuolelta. Samaan tapaan voidaan hoitaa matematiikan opetus, jätetään abstraktimmat asiat etelän harmiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kai tähtitiedetä sivuaineena opetetaan jatkossakin, vaikka pääaineopetus lakkaisikin.

Oulusta on jo ajettu alas teoreettinen fysiikka, hiukkasfysiikka, kosmologia, geofysiikka jne ja fysiikan opetus ja tutkimus on varjo entisestään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24
Zeppelinin edustan tietöiden pahin vaihe on kohta ohi, liikenneympyrä valmistuu heinäkuussa
19
Kiinteistöliitto esittää Airbnb-majoittujien määrän rajoittamista huoneistoissa vuoden aikana – valvonta tehtäisiin sähköisen järjestelmän avulla
13
Tutkimus: Miespuolisilla koiranomistajilla muita enemmän tyypin 2 diabetesta
11
Jääliläinen Viola sai virvelillä ensimmäisen kuhansa – osallistu Kalevan kalakuvakisaan
11
Kauppalehti: Kamuxin perustaja Juha Kalliokoski sijoitti yhtiöönsä 270 000 euroa – koko osakepotin arvo noin 31 miljoonaa
10
20 asteen rajaa ei juuri rikota Pohjois-Pohjanmaalla tulevalla viikolla – keskiviikkoillan ja torstain aikana luvassa jopa kolmasosa kuukauden sateista
8
OLS:n kasvatti Rasmus Karjalainen siirtyy Hollannin liigaan – "Menen tekemään, en vain selviytymään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image