Mielipiteet

Lukijalta

1990-luvun laman uhrien piina loppuu viimeinkin – tietoa velkojen van­hen­tu­mi­ses­ta pitää jakaa

Mielipiteet 3.1.2020 6:00 | Päivitetty 3.1.2020 6:13
Satu Taavitsainen

2020-luku tuo tullessaan armoa ja alamme Suomessa mennä varjoisilta kujilta ja pimeistä onkaloista kohti valoa. 1990-luvun lamassa talousvaikeuksiin joutuneet pääsevät viimeinkin piinastaan, kun 1.1.2000 tai sitä ennen erääntyneet velat vanhenevat vuodenvaihteessa.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan laki velan lopullisesta vanhentumisesta. Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan, vaikka koko ihmisen eliniän.

Koska laissa oli viiden vuoden siirtymäsäännös, ensimmäiset 20 vuotta vanhat velat vanhentuvat lopullisesti 1.1.2020. Tätä velallisten armahdusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa tapahtunut.

Pahimmillaan suomalaisten ihmisten tilanne oli vuonna 1994, jolloin tavallisia kansalaisia oli ulosotossa 456 786 henkilöä ja yrityksiä 55 799, eli yhteensä 512 585 ulosottovelallista. 1990-luvun lamassa velkaantuneiden tuomio on ollut pitkä kirous, pidempi kuin kovien rikosten tuomiot, vaikka he olivat ennemminkin silloisen talouspolitiikan uhreja kuin syyllisiä.

Uskon enemmistön suomalaisista olevan sitä mieltä, että on aivan oikein, että 90-luvun laman uhrien piina viimeinkin loppuu. Moni heistä ei selviytynyt tänne asti, vaan on kuollut oman käden tai sairastumisen kautta. Moni on menettänyt ahdistuksen vuoksi työkykynsä.

Koko 2000-luvun olen ihmetellyt, miten kaikki maan hallitukset ovat olleet ikään kuin kyvyttömiä korjaamaan sen, mitä tapahtui 90-luvulla tavallisille ihmisille ja pienyrittäjille.

"1990-luvun lamassa velkaantuneiden tuomio on ollut pitkä kirous, pidempi kuin kovien rikosten tuomiot, vaikka he olivat ennemminkin silloisen talouspolitiikan uhreja kuin syyllisiä."

Olin laman aikana nuori ja näin sekä koin, kuinka minua edeltävä sukupolvi kärsi – jättäen jälkensä myös minun sukupolveeni.

Se oli karmivaa aikaa meidän nuorten näkökulmasta, kun lähes kaikkien vanhemmat olivat pahoinvoivia ja monien isä tai äiti riisti itseltään hengen, joi tai muutoin sairastui menettäen toimintakykynsä ja elämänhalunsa.

Bruttokansantuote ja elintaso lähtivät vuonna 1993 kasvuun, mutta se ei näkynyt tavallisten ihmisten arjessa, jossa pienituloisuus lähti kasvuun ulosottoon joutuneiden ja valtavan työttömyyden vuoksi.

Suomen hallitusten olisi pitänyt enemmän painottaa talouspolitiikassaan elvytystä ja inhimillisyyttä, olla ihmisten puolella ennemmin kuin tehdä sosiaaliturvan, lapsilisien ynnä muiden leikkauksia ja myöntää pankkitukia. Uskon ja toivon, että 2020-luku tuo talouspoliittiseen ajatteluun muutoksen.

Tietoa 90-luvun velkojen vanhentumisesta pitää jakaa, koska ulosotossa ei oteta automaattisesti huomioon velan vanhentumista, vaan velallisen on vedottava siihen ja esitettävä selvitys. En oikein ymmärrä, miksi näin on säädetty. Tuntuu ihmisten kiusaamiselta. Lyötyjä lyödään vielä yhden kerran ennen vapautusta. Ulosoton rekisteristä varmasti pystyy näkemään velan vanhentumisen ja on hyvää hallintotapaa viranomaisen taholta kertoa siitä, eikä jatkaa perusteetonta perimistä, jos henkilö itse ei asiasta tiedä.

Satu Taavitsainen

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Mikkelin Sosialidemokraatit ry puheenjohtaja

Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa puheenjohtaja v. 2018–2019

Mikkeli

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

90-luvun laman oikeudenkäyntejä käytiin myös 2000 - luvun puolella ja näitä tämä vanheneminen ei koske.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa lamaan syyllisiä olla vielä liikaa hengissä, jotta asiasta voisi kunnolla puhua. Minullakin asuntolainan korko hyppäsi eräänä viikonloppuna yli 16 prosentin Suomen pankin reagoinnin takia. Lisäksi eräs Pohjois-Savolainen OP valehteli teoistaan päin kasvoja. Hohhoijaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1980-luvun loppupuolella harjoitettu talouspolitiikkaa tulostui lama-aikana. Seuraukset olivat Suomen kansantaloudelle pitkäaikaisia ja negatiivisia, kaikille suomalaisille taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia. Vähitellen on selvitty "kuiville", mutta 1980-1990-luvut ovat synkkiä Suomen kansantalouden historiassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saihan silloin Ranuan sukellusvenekin rahaa Kärsämäen osuuspankista kymmeniä miljoonia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taisipa olla Ahon hallitus joka päätti suomen markan arvon alennuksesta. Tuon päätöksen vaikutukset olivat ennalta arvaamattomat yrittäjien ja muiden velallisten kannalta. Se yritys jolla oli velkaa 2 miljoonaa huomasi, että velan määrä olikin 3 miljoonaa ja korko tuolle 16,8%. Näin ajettiin yritykset konkurssiin valtiovallan toimesta. Pankeille jaettiin 50 miljardia pankkitukea niiden tappioiden kattamiseen. Käytännössä pankki lunasti 100% omaisuuden 50-60% arvosta ja lopun maksoi valtio eli veronmaksajat. Kärsijöinä olivat yrittäjät ja velalliset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se nyt todellisuudessa oli kovan linjan, liian arvokkaan markan aikaisempi puolustaja Maunu, joka ei luvannut aikaisemman puoluetoverinsa, Suomen Pankin pääjohtaja Lindblomin, Limpun antaa yhtään höllätä oman markka me kurssia, vaikka kaikki me tiesimme, että näin uhrattiin itse liian monet, Suomen omat pienyrittäjämme!

Liian kalliin hinnan joutuivat maksamaan tavalliset, tolokut vuosia toisia lähikuntalaisiaankin palkanneet ja ympäristöönsä hyvinvointia tuottaneet pienyrittäjät!
Täysin virhearvioinnista johtuen ja turhaan! Siinä maailman taloustilanteessa tarkan markan politiikka oli liian julma omille työllistäjille, suomalaisille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tästäkään asiasta ei totuus ole vielä tullut ilmi. Syyliset ovat edelleen ilman tuomiota. Jopa presidentiksi asti on joku kivunnut tällä maanpetoksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pankit ja valtio jakeli Rahaa iliman vakuuksia pölövästeille , kuviteltiin että yrittäjänä sitä rikastuu
Suurin osa nuistakin ois viisainta ollu olla vieraan töisä.Mutta se Suomalaisen katteus minustaki pittää tulla Rikas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtio pelasti pankit, jotka pankkituen saatuaan pakkolunastivat myös elinkelpoiset yritykset (ja joiden omaisuus myytiin halvalla hyville veljille). Näin tuhottiin lähes kokonainen sukupolvi yrittäjiä Suomesta.
Velat kerättiin ”roskapankkiin”, joka myytiin norjalaiselle sijoitusyhtiölle alihintaan ja samalla tehtiin salaiseksi leimattu sopimus, ettei velallisia tulla armahtamaan (mukana mm. nykyinen Tasavallan Presidentti). Näin ajettiin yrittäjähenkinen sukupolvi vuosikymmeniksi velkavankeuteen, jossa moni maksoi korkoja reilusti lainasummaa suuremman osan.

Onneksi velat srmahdetaan edes nyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suuria valtiojohtajia aina Presidentti Koivistosta alkaen on syytä muistaa myös entisten kansanedustajienkin lisäksi , jotka hyvää hyvyyttään oli
myötävaikuttamassa
merkittävästi 90-luvun
lamaan ja massiivisiin
pankkitukiin.

Jokaisella oli vastuu yli
varojen elämiseen ja
kohtuuttomaan
velkaantumiseen.

Markan arvon romahtaminen oli
poliittisella vastuulla
pankkien "pelastaminenkin" veronmaksajien varoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka muistaa kenen syytä oli markan devalvoiminen? Ammattiyhdistysliikkeet vastusti ns sisäistä devalvaatiota eli palkkojen alennusta . Markkahan oli tuolloin jo kytketty Ecu:un.
Iiro Viinanen viimeiseen asti vastusti markan devalvoimista koska tiedossa oli mitä siitä seuraa. Yrittäjillä oli paljon valuuttalainoja halvemman ulkomaisen koron takia.
Pankkien toiminta oli kyllä käsittämätöntä 90 luvun laman aikaan. Ahdinkoon joutuneiden yrittäjien omaisuus laitettiin hukkaamiskieltoon jolloin mm metsää ei voinut myydä. Tämän jälkeen pankki pakkolunasti omaisuuden ja huutokauppasi eteenpäin. Ja halvalla meni.
Itsekkin tiedän tapauksen jossa näin kävi. Uusi omistaja heti hakkuutti metsää ja sai maksamansa hinnan jonka jälkeen möi maan pois. Seuraavakin omistaja hakkasi metsästä vielä rahoittaakseen kauppaa. Ei siihen kyllä paljo enää puustoa jäänyt mutta nykyään jo varttunutta taimikkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yrittäjäkö oli syyllinen että työt loppuivat kun lama tuli? Elikö hän yli varojensa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

oisi pitänyt tehdä kauan sitten. Ahdinkoon joutuneet ihmiset eivät olleet pölvästejä, vaan kovaa työtä tekeviä liiketoiminnan- ja nuoria maataloudenharjoittajia.
Nimimerkki OHHOH kirjoittaa asiaa.
Kaksi elävää esimerkkiä.
1) Pankki mainosti valuuttaluottoja yrityksille. Vasta aloittanut kauppias otti valuuttaluottoa kaupan investoinhin. 600.000 markan luotto "paloi" yhdessä yössä poroiksi ja velan määrä kasvoi hurjasti.
2) Nuoret veljekset jatkoivat suurehkon tilan maanviljelyä vanhempiensa jälkeen. Pankki ei joustanut lainojen kanssa, vaan pankki möi tilan halvalla vieraalle. Osakkaat jäivät velkavankeuteen...
Senaikainen hallitus oli surkea.
Pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla. Bonuksena pankit saivat lisäliksaa pakkohuutokaupoista ja kiduttivat siirtämällä velallisten luotot ulosottoon. Monet takaajat olivat kestämättömässä tilanteessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä taida "Kateelline" tietää miten asiat olivat. Rahaa ei jaettu ilman vakuuksia. Jos näin olisi menetelty, niin ei olisi näitä velkavankeja olemassa. Ilman yrittäjiä ei ole noita "suojatyöpaikkoja" jossa sinäkin ilmeisesti olet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vakuudeksihan riitti mikä vaan minkä arvo ehkä oli nousemassa ja talouskävi ylikierroksilla niin kelpas mikä vaan risukko tai torppa 100% arvostaan vakuudeksi tai kuha muisti kaunopuheisesti sanoa ostavansa osakkeita ja antavansa ne vakuudeksi ni kelpas... kummallista ku meni nurin... ja toisekseen pankithan "pakkolyhensi velkoja" etteivät mene nurin... siinä o monella yrittäjällä ollu sormi suussa ku pari työntekijää ja palkanmaksu päivänä tilillä ei oo mitään vaikka firma ois ollu elinkelponen lamasta huolimatta, ja sitä ei kyselty et onko ulkomaanvaluuttalainoja ku pienemmät pankit joutu niitä kotomaisia markka lainojaki pakko lyhentään, asiastahan o nettitäynnä dokumenttejä ku käräjöity jo 25v+

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image